Tässä tutkielmassa perehdytään instituutioihin ja luonnonvaroihin talouskasvun osatekijöinä. Tutkimuksen erityiskohteeksi on valittu luonnonvaroiltaan rikas ja institutionaaliselta rakenteeltaan ja taustaltaan mielenkiintoinen Venäjä. Tavoitteena on selvittää, miten toisaalta instituutiot ja toisaalta luonnonvarat voivat vaikuttaa talouskasvuun sekä erikseen että yhdessä ja miten ne ovat vaikuttaneet Venäjällä.

Instituutionäkökulma on suhteellisen tuore taloustieteissä. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi instituutioiden määritelmästä sekä siitä, miten instituutioita voitaisiin relevantisti mitata, ei ole täydellistä yksimielisyyttä. Ekonometrisin keinoin tehtävät tarkastelut vaativat kuitenkin eksaktisti kvantifioituja muuttujia. Sopivien muuttujien identifioiminen olisikin olennaista instituutiotaloustieteen kehityksen kannalta. Tähän toivotaan apua maakohtaisista tutkimuksista, jotka lisäävät ymmärrystä instituutioiden moninaisesta luonteesta.

Luonnonvaroilla talouskasvun tekijänä on eräs mielenkiintoinen ominaisuus: empiiristen havaintojen perusteella ne saattavat vaikuttaa talouskasvuun negatiivisesti, vaikka lähtökohtaisesti vaikutuksen tulisi olla positiivinen. Tätä resurssikiroukseksi kutsuttua ilmiötä on perinteisesti selitetty muun muassa Hollannin taudilla. On myös voitu havaita, että resurssikirousta esiintyy lähinnä sellaisissa maissa, joissa taloudelliset ja poliittiset instituutiot ovat heikkoja. Instituutiot siis tuntuisivat vaikuttavan merkittävästi siihen, kuinka luonnonvararikkauksien hyötyjä pystytään taloudessa optimaalisesti realisoimaan.

Venäjä näyttäisi monelta osin sopivan teoriaan resurssien ja instituutioiden negatiivisesta yhteisvaikutuksesta. Tulokseen kuitenkin suhtauduttava varauksella, muun muassa sen vuoksi, että kausaalisuhteiden kulkua ja kulkusuuntia ei ole kyetty luotettavasti identifioimaan. Luonnonvarojen suora vaikutus talouteen on Venäjällä ollut positiivinen, talouskasvusta merkittävä osa on tullut suoraan resurssien vientituloista. On kuitenkin todennäköistä, että Venäjä jossain määrin kärsii resurssikirouksesta. Maassa on jonkin verran Hollannin taudin oireita, joiden ei tosin voida suoraan osoittaa johtuvan yksinään luonnonvaroista. Lisäksi vaikutusta näyttäisi olevan myös instituutioiden kautta. Venäjällä ei ole tehty riittävässä määrin rakenteellisia muutoksia taloudellisten ja poliittisten instituutioiden tervehdyttämiseksi ja viime vuosina on saatu todistaa hallinnon muuttumista autoritaariseen suuntaan. Luonnonvaratulot ovat hyvinkin saattaneet olla osatekijänä tässä kehityksessä. 

Asiasanat:talouskasvu, luonnonvarat, instituutiot, Venäjä