Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Aamulehden sunnuntaiuudistuksen suunnittelua ja toteutusta. Kerron, miten Aamulehden vuonna 2006 perustetut sunnuntaiosat, Asiat ja Ihmiset, etenivät ideasta valmiiksi tuotteiksi. Olen käyttänyt metodina teemahaastattelua. Tärkeitä informaation lähteitä ovat myös Aamulehden toimittajista muodostettujen työryhmien loppuraportit. Vertailen näitä suunnitelmia lopputulokseen ja teen päätelmiä uudistuksen onnistumisesta.

Pyrin myös löytämään joitakin niistä keinoista, joilla hidas sanomalehti voi kamppailla lukijoiden ajasta ja mielenkiinnosta nopean online-tiedonvälityksen ja esimerkiksi blogien kanssa. Etenkin Yhdysvalloissa on jo vuosien ajan käyty huolestuneen sävyistä keskustelua paperisen sanomalehden tulevaisuudesta. Käyn läpi ajankohtaista keskustelua sanomalehden haasteista ja esittelen joitakin keinoja, millä printtimedia voisi niihin vastata.

Tutkielmassani on siis mikrotasolla kyse yhdestä lehtiuudistuksesta, makrotasolla taas koko sanomalehtialaa askarruttavasta kysymyksestä. Etsin vastausta kahteen kysymykseen: 1) Miten ja miksi Aamulehden sunnuntaiuudistus toteutettiin? 2) Millaisin keinoin sanomalehti voi selviytyä tiedonvälityksen murroksessa?

Esitän tutkielmani johtopäätöksissä, että Aamulehden Asiat ja Ihmiset edustavat kahta linjaa, joiden uskon muodostuvan olennaisiksi kehityslinjoiksi printtimedian kehitystyössä. Asiat vastaa ammattitaitoisen, taustoittavan laatujournalismin vaatimukseen. Se tarjoaa sisältöä, jota ei saa googlettamalla. Ihmiset taas on osa sanomalehtien viihteellistymiskehitystä. Se toteuttaa myös uutta hyperpaikallisuuden trendiä poistamalla uutiskynnyksen Aamulehden levikkialueen tapahtumista.

Päätoimittaja Matti Apusen mukaan sunnuntaiuudistus oli investointi Aamulehden lukijasuhteeseen. Toimittajien työn kannalta Asiat ja Ihmiset ovat lisänneet Aamulehden ilmaisutapoja tuomalla mahdollisuuden pidempiin mittoihin ja useampiin juttutyyppeihin.

Asiasanat: sanomalehdet, lehtiuudistus, lukijasuhde, sanomalehden tulevaisuus