Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä: fyysisen kunnon merkitys riskitekijänä ja lihaskuntoharjoittelun sekä neuvonnan vaikuttavuus äkillisten vammojen ja alaselkäkivun ehkäisyssä

Varusmiesten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen aiheuttamia palveluksesta poissaoloja voidaan merkittävästi vähentää lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla.

70 prosenttia varusmiehistä hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia asepalveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan syynä hoitoon hakeutumiseen ovat enimmäkseen rasitusvammat alaraajoissa, alaselkäkipu ja nivelten nyrjähdykset. Kahdella kolmasosalla hoitoa hakeneista varusmiehistä oli enemmän kuin yksi tuki- ja liikuntaelimistön vaiva.

Tutkimuksen yhteydessä varusmiehille toteutetun lihaskunto- ja neuvontaohjelman avulla äkillisiä nilkkavammoja voitiin vähentää lähes yhteen kolmasosaan ja alaselkäkivusta aiheutuvat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät alle puoleen.

Varusmiespalveluksen aikana ilmaantuvia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ennakoi huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon. Myös vyötärölihavuus, suuri painoindeksi, aiemmat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat sekä huono koulumenestys ennustavat tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja varusmiesaikana. Yleisimmät syyt palveluksen keskeytymiseen ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja toisaalta mielenterveyden ongelmat. Tutkimusjakson aikana joka kymmenes varusmies keskeytti palveluksen terveydellisten syiden takia kahden ensimmäisen palvelusviikon jälkeen.

UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului yhteensä 2 057 varusmiestä. Tutkimukseen valittiin komppaniat, joihin ei ollut erityisiä pääsyvaatimuksia tai ennakkohakua, joten tutkimusjoukko on edustava otos suomalaisista nuorista miehistä.

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikutuksia vammamääriin ja palveluksesta poissaoloihin tutkittaessa kaksi komppaniaa satunnaistettiin harjoitteluryhmään. Toiset kaksi komppaniaa muodostivat kontrolliryhmän, jossa varusmiehet noudattivat normaalia palvelusohjelmaa. Harjoitusryhmän varusmiehet osallistuivat tasapainoa, kehonhallintaa, liiketaitoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävään harjoitusohjelmaan, jossa keskityttiin erityisesti alaselälle turvallisen asennon hallintaan. Neuvonnassa opastettiin, miten alaselän asennonhallinta onnistuu varusmiespalveluksen arkirutiineissa ja vapaa-ajalla.

Harjoittelukomppanioissa äkillisten nilkkavammojen riski laski 66 % ja alaselkäkivusta aiheutuvien poissaolopäivien määrä väheni 58 % verrattuna kontrolliryhmään. Vastaavanlaista lihaskuntoharjoittelua ja neuvontaa voidaankin suositella integroitavaksi osaksi viikoittaista varusmiespalvelusohjelmaa.

Henri Taanilan väitöskirja Musculoskeletal disorders in male Finnish conscripts: Importance of physical fitness as a risk factor, and effectiveness of neuromuscular exercise and counseling in the prevention of acute injuries, and low back pain and disability (Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä: fyysisen kunnon merkitys riskitekijänä ja lihaskuntoharjoittelun sekä neuvonnan vaikuttavuus äkillisten vammojen ja alaselkäkivun ehkäisyssä) tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22.3.2013. Vastaväittäjänä on liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.