Syöpälääkehoidon aiheuttama pahoinvointi ja oksentelu heikentävät yhä syöpäpotilaiden elämänlaatua. Pahoinvointi voidaan jakaa akuuttiin, viivästyneeseen, syöpälääkehoitoa ennakoivaan, hoitoon huonosti reagoivaan ja läpilyöntipahoinvointiin. Kaikilla näillä muodoilla arvellaan olevan erilainen syntymekanismi, ja siksi niiden hoidot ovat erilaiset. Akuutti pahoinvointi ilmaantuu 24 tunnin kuluessa syöpälääkehoidosta. Viivästynyt pahoinvointi alkaa 24 tunnin kuluttua syöpälääkehoidon jälkeen ja voi kestää jopa useita päiviä hoidon päätyttyä. Pahoinvointiriskiin vaikuttavat syöpälääkehoidon emetogeenisuus eli ominaisuus aiheuttaa pahoinvointia sekä potilaaseen liittyvät riskitekijät. Estohoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat 5-HT3- ja NK1-reseptorien salpaajat sekä deksametasoni, olantsapiini ja metoklopramidi. Syöpähoitojen aiheuttaman pahoinvoinnin hoidon tavoite eli pahoinvoinnin ja oksentelun täydellinen ehkäisy voidaan saavuttaa räätälöimällä estolääkitys yksilöllisesti.