Kandidaatintutkielmani käsittelee oppivelvollisuuden laajentamista sekä siihen liittyvää keskustelua. Tarkastelen tutkielmassani kuntien oppivelvollisuuden laajentamista koskevien lausuntojen arvomaailmoja. Oppivelvollisuusikää ollaan nostamassa nykyisestä 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Lisäksi osana oppivelvollisuuden laajentamista, toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi alle 20-vuotiaille.

Aineistona toimii kuntien antamat lausunnot hallituksen koskien lakiesitystä. Lausunnot on annettu kesällä 2020 kulttuuri- ja opetusministeriön pyynnöstä. Tarkastelen aineistoa Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorian kehyksessä. Oikeuttamisteoriassa on eritelty seitsemään eri arvomaailmaa: markkinat, kansalaisuus, teollisuus, koti, inspiraatio, maine ja ekologia. Näihin arvomaailmoihin vetoamalla ihmiset tai ihmisryhmät pyrkivät perustelemaan kantojaan ja ratkaisemaan erimielisyyksiä eri osapuolten välillä.

Aineiston analysointiin käytän oikeuttamisteorian pohjalta Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämää julkisen oikeuttamisen analyysiä (JOA). Sen avulla tarkastelen mihin eri oikeuttamisen maailmoihin kunnat vetoavat lausunnoissaan perustellessaan näkemyksiään koskien oppivelvollisuusiän korottamista. JOA:n mukaan argumentoidessaan kantaansa, kunnat vetoavat oikeuttamisen arvomaailmoihin ja samalla tuovat esiin moraalisen kantansa.

Kuntien lausunnoissa esiin nousi selvästi eniten markkinoiden maailma. Lähes kaikissa lausunnoissa vedottiin markkinoiden maailmaan todeten, että toisen asteen maksuttomuus on liian kallis, ja rahat pitäisi kohdentaa vain apua tarvitseville koko ikäluokan sijasta. Lisäksi aineistosta nousi esiin teollisuuden maailma, sillä aineistossa korostettiin koulutuksen tärkeyttä. Toisaalta uudistus koettiin toteutuvan liian nopealla aikataululla. Kansalaisuuden maailma nousi esiin keskusteluna tasa-arvon toteutumisesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen nähdään tasa-arvoa edistävänä tekijänä, kuten hallitusohjelmassakin on asetettu tavoitteeksi.