Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella nuoria suomalaisia ilmastovaikuttajia, jotka pyrkivät omalla toiminnallaan vaikuttamaan ihmisten ilmastoasenteisiin ja tuomaan kuuluviin nuorten huolta maapallon tulevaisuudesta. Nuorten ilmastolakot ja -mielenosoitukset ovat lisääntyneet paljon viime vuosina, mikä on yksi osoitus siitä, kuinka sekä nuorten tieto että huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat kasvaneet. Tutkimuksessa nuorten ilmastovaikuttamista tarkastellaan ympäristökansalaisuuden käsitteen ja Engin F. Isinin esittämän kansalaisuuden teorian kautta, keskittyen erityisesti ympäristökansalaisuuteen aktiivisina tekoina. Tutkimus vastaa kysymykseen siitä, millaisia merkityksiä nuoret itse antavat omalle ilmastovaikuttamiselleen.

Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytetään SuomiAreenassa Porissa heinäkuussa 2019 järjestettyä paneelikeskustelua, jonka teemana on nuorten osallisuus ja ilmastonmuutos. ”Nuoret vaativat: Tuntekaa vapina – ilmastokapina!” -nimisessä paneelissa viisi nuorta ilmastovaikuttajaa kertoo kokemuksiaan vaikuttamisesta ja ajatuksiaan keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuskysymykseen vastattiin tarkastelemalla vaikuttamistoimintaan liittyviä tunteita, vaikutuksia ja toisten ihmisten reaktioita sekä sitä, millaiset asiat motivoivat nuoria toimimaan ilmaston puolesta.

Aineiston analyysin kautta tutkimuksessa nousi esiin kuusi erilaista teemaa, jotka liittyivät nuorten ilmastovaikuttamiselle antamiin merkityksiin. Aineistossa korostuvat huoli omasta ja muiden tulevai-suudesta, kokemukset globaalista vastuusta ja oikeudenmukaisuudesta, vaikuttamistoiminnan yhteisöllisyys, positiiviset kokemukset lisäämässä motivaatiota, negatiiviset kokemukset vahvistamassa halua muuttaa asioita sekä muiden nuorten vuoksi toimiminen. Tutkimus tuo esiin sen, että ympäristökansalaisuuden voidaan katsoa toteutuvan nuorten ilmastovaikuttamisessa, jossa korostuu aktiivinen toiminta sekä yhdessä tekeminen ja yhteisön merkitys. Nuorten ilmastovaikuttamisen keinoja voidaan pitää arkielämässä politisoituneina kansalaisuuden tekoina. Kansalaisuuden teot voidaan nähdä merkityksellisenä ulottuvuutena nuorten toimijuuden tarkastelussa, sillä alaikäisillä nuorilla on ikänsä vuoksi rajatut mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnassa.