Haku

Biomass Resource Allocation for Bioenergy Production on Cutaway Peatlands with Geographical Information (GI) Analyses

QR-koodi

Biomass Resource Allocation for Bioenergy Production on Cutaway Peatlands with Geographical Information (GI) Analyses

Viime vuosina ruokohelven (Phalaris arundinacea) käyttö polttolaitoksissa on vähentynyt merkittävästi johtuen teknisistä ja taloudellisista haasteista. Tilanne johti siihen, että huomattava määrä myös turvetuotannosta vapautuvia suopohjia jäi pois intensiivisestä ruokohelven viljelystä. Tästä huolimatta suopohjia vapautuu edelleen tuhansia hehtaareja vuodessa, mikä tarjoaisi mahdollisuuden viljellä energiakasveja kestävästi ilman kilpailua ruoantuotannon kanssa. Työn tavoitteena oli arvioida vaihtoehtoista käyttöä suopohjille bioenergiantuotannon, eli tässä tapauksessa tuoreen ruokohelven kasvatuksen muodossa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä olisivat tälle toiminnalle otollisimmat alueet kansallisella ja alueellisella tasolla, ja lopulta bioenergian tuotantolaitosten sijainninoptimointi tehtiin paikallisella tasolla suomalaisella tutkimusalueella. Tutkimuksessa selvisi, että tuoreena korjattu ruokohelpi voi olla kannattava energiakasvi suopohjilla, jos sen viljely on optimoitu. Perinteiseen polttoketjuun verrattuna tuorekorjattu ruokohelpi mahdollistaa suurempia biomassasaantoja, alemman ligniinipitoisuuden ja paremman sulavuuden biokaasuntuotannossa. Turvetuotantoalueiden soveltuvuutta arvioitaessa todettiin, että Suomessa vuoteen 2045 mennessä turvetuotannosta vapautuvasta suopohjasta teoreettisesti noin 300 km2 soveltuisi energiakasvien tuotantoon biokaasuntuotantoa varten. Tältä alueelta olisi mahdollista saada energiakasveja yli 100 Gg (kuiva-aine) vuodessa, mikä olisi bruttoenergiana n. 300 GWh. Erityisesti Pohjois- ja EteläPohjanmaa ovat potentiaalisia paikkoja, koska siellä on kansallisella tasolla paljon turvetuotantoalueita sekä mahdollisuuksia maatilakohtaisille biokaasulaitoksille. Niinpä jatkotutkimuksia tehtiin eteläpohjalaisella tutkimusalueella, jossa suopohjien omistajista hankittiin lisätietoja kyselylomakkeella ja havaittiin, että suopohjien maanomistajat ovat kiinnostuneita bioenergiaa kohtaan ja he suosivat metsänkasvatusta jälkikäyttömenetelmänä. Opinnäytetyön loppuosassa määritettiin usealle biomassavaihtoehdolle soveltuvien biokaasulaitosten ja puulle tarvittavien terminaalien sijainteja tutkimusalueella. R- ja ArcGIS-ohjelmistoilla löydettiin 13 maatilakohtaisen (> 100 kW) ja 8 keskitetyn biokaasulaitoksen (> 300 kW) sekä kahden potentiaalisen puuterminaalin optimaalinen sijainti. Näitä työkaluja voitaisiin soveltaa erilaisiin biomassoihin ja hyödyntää niitä bioenergialaitosten sijainnin suunnittelussa myös muissa maissa.

Tallennettuna: