Kohdunkaulan syövän esiintyvyys ja elossaololuku vaihtelee sekä maiden välillä että maakohtaisesti. Alhainen sosioekonominen asema sekä suurentaa sairastumisvaaraa että pienentää todennäköisyyttä parantua syövästä. Kun resurssit ovat rajalliset, on tehokkaaksi seulontamenetelmäksi osoittautunut niin sanottu seulo ja hoida -periaate, jossa kohdunkaula tutkitaan silmämääräisesti etikkahapon avulla (VIA-tutkimus). Tarvittaessa annetaan samalla kerralla jäädytyshoito. Tässä väitöstutkimuksessa arvioitiin VIA-tutkittujen naisten kohdunkaulan syövän vaaraa pitkän ajan kuluessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös kolposkopia-tutkimuksen rajoituksia seulo ja hoida -ohjelmissa silloin, kun resurssit ovat niukat. Lisäksi arvioitiin, miten sosiodemografiset ja lisääntymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat kohdunkaulan syövän vaaraan ja paranemisen todennäköisyyteen. Arvioitiin myös sitä, miten näiden tekijöiden tutkiminen seulotuilla voi vääristää tuloksia.

Tutkimus perustuu Tamil Nadun osavaltiossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa kohdunkaulan syöpää seulottiin VIA-tutkimuksella maalaisväestön keskuudessa Intiassa vuosina 2000-2003. Seulonnassa positiivisen (n=3021) tai negatiivisen (n=28 255) tuloksen saaneita naisia seurattiin joulukuuhun 2012 saakka, jotta voitiin arvioida kohdunkaulan syöpävaaraa pitkällä aikavälillä. Sosiodemografiset ja lisääntymiseen liittyvät riskitekijät tutkittiin vain verrokkiryhmässä ja parantumisennustetta ja paranemiseen liittyviä sosioekonomisia tekijöitä puolestaan verrokkiryhmään kuuluneiden kohdunkaulan syöpään sairastuneiden naisten avulla vuosina 2000-2006. Seulontatiedon käytöstä johtuvaa harhaa selitettiin käyttämällä tietoja seulontasyövistä (n=67) ja verrokkiryhmän syövistä (n=165) vuosina 2000-2006.

Tutkimus osoitti, että VIA-tutkimuksen negatiivinen ennustearvo on korkea jopa 12 vuotta seulonnan jälkeen. Kohdunkaulasyövän sairastumisriski oli korkein (riskisuhde=20,7; 95 % luottamusväli: 5-85,3), jos VIA-tulos oli positiivinen, mutta kolposkopiaa ei tehty tai sen tulokset olivat epäselvät. Useita kertoja (4+) raskaana olleilla kouluttamattomilla vanhemmilla naisilla (50-59 vuotta) oli huomattavasti suurempi riski sairastua kohdunkaulan syöpään kuin alle neljä kertaa raskaana olleilla, jossain määrin koulutetuilla nuoremmilla naisilla. Sosiodemografisten ja lisääntymiseen liittyvien riskitekijöiden riskisuhteet vaihtelivat tutkimusryhmän ja seulontatuloksen mukaan. Seulonta vähensi kohdunkaulan syövän esiintyvyyttä merkitsevästi naisilla, jotka olivat nuoria, kouluttamattomia, naimisissa ja asuivat tiili- tai betonirakennuksessa.

Tärkein elossaololukuihin vaikuttava tekijä oli syövän levinneisyysaste. Seulonnoissa diagnosoiduista naisista 47,6 % oli elossa viiden vuoden jälkeen. Seulonnoissa diagnosoitujen, syövästä parantuneiden naisten ikä vaihteli suuresti, mutta kouluttamattomien ja koulutettujen naisten välinen ero paranemisessa pieneni tässä joukossa.

Tutkimustulokset osoittavat, että valikoituneisuus sekä tutkimukseen osallistumisessa että itse seulonnassa vääristää riskitekijöiden arvioituja vaikutuksia, kun taas valintaharha ja ylidiagnosointi vääristävät ennustavien tekijöiden arvioituja vaikutuksia silloin, kun seulontatietoa käytetään sosiodemografisten ja lisääntymiseen liittyvien riskitekijöiden ja ennustavien tekijöiden tutkimiseen. Vertailevassa seulontatutkimuksessa verrokkiryhmästä saatu tieto olisi ihanteellista sosiodemografisten ja lisääntymiseen liittyvien riskitekijöiden ja ennustavien tekijöiden tutkimiseen. Tuloksia tulisi tulkita harkiten, jos arviot johdetaan seulontatiedoista. Tutkimus osoitti, että ilman kolposkopiaa toteutettu seulo ja hoida -menetelmä on tehokkain strategia silloin, kun resurssit ovat niukat. Tiedon lisääminen kohdunkaulan syövästä koulutuksen kautta, elintason parantaminen ja toimivan terveydenhuollon takaaminen voivat olla merkittävässä roolissa kohdunkaulan syövän vähentämisessä Intian maaseudulla.