Suurin osa suomalaisten tapaturmista aiheutuu liikunnasta. Vamma-altteimpia lajeja ovat nuorten suosimat joukkue- ja palloilulajit, kuten koripallo. Äkillisiä koripallovammoja on aikaisemmin tutkittu Suomessa hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia koripallossa tapahtuvien äkillisten vammojen määrää ja laatua nuorilla koripallon pelaajilla Suomessa.

Tutkimuksessa seurattiin yhdeksän Tampereen alueen koripallojoukkueen pelaajia (n = 156) 12 kuukauden ajan. Vammatiedot kerättiin prospektiivisesti strukturoidulla vammalomakkeella. Altistustunnit saatiin yksilöllisesti jokaiselta pelaajalta harjoituspäiväkirjojen ja Suomen Koripalloliiton tietokantojen avulla. Urheiluvammaksi määriteltiin koripalloharjoituksissa tai -peleissä tapahtunut äkillinen vamma, joka esti pelaajaa osallistumasta täysipainoisesti harjoituksiin tai peleihin vähintään vuorokauden ajan. Vammojen ilmaantuvuustiheys laskettiin 1 000 altistustuntia kohti. Vammojen ilmaantuvuuksien eroja sukupuolien välillä sekä pelien ja harjoituksien välillä selvitettiin käyttämällä RR (rate ratio) -lukuja ja niiden 95 % luottamusvälejä.

Tutkimuksen aikana tapahtui 83 äkillistä vammaa 59 pelaajalle. Vammailmaantuvuus oli kokonaisuudessaan 2,4 vammaa / 1 000 h, peleissä 40,2 vammaa / 1 000 h ja harjoituksissa 1,05 vammaa / 1 000 h. Vammailmaantuvuus oli merkitsevästi suurempi peleissä (RR 38,3, 95 % LV 32,4, 45,1) ja naisilla (RR 1,57, 95 % LV 1,31, 1,90). Suurin osa (68,7 %) vammoista kohdistui alaraajoihin, yleisimmin nilkkaan (41 %) tai polveen (13,3 %). Yleisin vammatyyppi oli nivelsiteiden venähdykset (60,2 %), seuraavaksi yleisimmät olivat lihasten revähdykset (9,6 %) ja kontuusiot (8,4 %). Vakavuudeltaan vammoista suurin osa (48,2 %) oli keskivaikeita (8-28 vrk).

Tulosten perusteella nuorilla koripallon pelaajilla on huomattava riski saada äkillisiä urheiluvammoja. Peleissä riski on erittäin suuri. Naisilla on suurempi riski loukkaantua kuin miehillä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia koripallovammojen riskitekijöistä sekä koripallovammoihin kohdistuvien ehkäisymenetelmien tehosta.