Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tarve selvittää Lasten mielenterveystyön palveluverkon juurtumista käytännön toimijoiden tasolle. Lasten mielenterveystyön palveluverkko koskee 4-13 vuotiaita lapsia, joilla on psyykkisiä häiriöitä tai oireita ja sitä voivat hyödyntää lasten parissa työskentelevät eri sektoreiden toimijat. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelevien esimiesten arvioita lasten mielenterveystyön palveluverkosta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa perusterveydenhuollon yksikölle tutkittua tietoa palveluverkon hyödyntämisestä käytännön tasolla. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää palveluverkon arvioinnissa ja edelleen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin määrällisin ja laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineisto muodostuu 44 vastauksesta, jotka kerättiin Webropol- kyselyllä keväällä 2016. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS- ohjelmalla, käyttäen kuvailevia menetelmiä. Avointen kysymysten osalta aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten mielenterveystyön palveluverkko tunnetaan ja sitä hyödynnetään vielä heikosti. Käydyllä palveluverkkoon liittyvällä koulutuksella on positiivinen yhteys palveluverkon tuntemisen ja hyödyntämisen kanssa. Esimiehet olivat pääsääntöisesti osittain samaa mieltä palveluverkon tavoitteiden toteutumisesta. Lasten mielenterveystyön käytäntöä ohjaavat periaatteet toteutuivat esimiesten mielestä osittain. Esimiehet arvioivat tiedonkulun, moniammatillisen yhteistyön ja asiakkaan osallisuuden toteutuvan heikoiten. Palveluverkon käyttöä työyhteisössä edistivät muun muassa muutoksen edistäjät, sitoutuminen, tiedon siirtyminen ja palveluverkon käytön varmistaminen. Palveluverkon käyttöä estivät muun muassa tiedon puute, ajan puute, päällekkäinen kehittämistyö ja ammattiryhmien välisen yhteistyön puute. Palveluverkkoa, sen käyttöä ja toimivuutta tulisi jatkossa arvioida säännöllisesti. Toimivien rakenteiden luominen palveluverkon hyödyntämiseksi edellyttää lisää panostusta yhteistyöhön eri tasoilla. Palveluverkkoon liittyvää koulutusta kannattaa jatkossakin järjestää. Alueellisella tasolla tulisi olla mahdollisuus tarjota apua työyksiköille palveluverkon käyttöönotossa rakenteiden, koulutusten ja käytännön suunnittelun tueksi. Asiakaslähtöisyyden hengen mukaisesti palveluverkkoa kehitettäessä tulisi löytää tapoja lisätä tietoa palveluverkosta asiakkaille ja tukea heidän osallisuuttaan omaan hoitoon ja palveluverkon kehittämiseen.