kaksitoista markkaa; raha; seteli
kaksitoista markkaa; raha; seteli
fyysinen kuvaus: Arvopuolella teksti: 12 MARK I SILFVER, Emot denna sedel betalar Finlands Bank vid anfordran en summa af TOLF MARK i silfver. Sarjanumero: 202567. Kuvituksena nais- ja mieshahmot, joiden keskellä Suomen leijonavaakuna Venäjän vaakunan ohella.
Takapuolella teksti: 20 MARKKAA HOPEASSA, Tästä setelistä maksaa Suomenmaan pankki vaadittaissa KAKSITOISTA markkaa hopeassa, ja sama teksti venäjäksi.
Tallennettuna:
| Aineistotyyppi |
|---|
| Esine |
| Organisaatio |
| Uudenkaupungin museo |
| Kokoelma |
|
Esinekokoelma |
| Tunniste |
|
URA5629 |
| Laajuus |
|
lukumäärä: 1 |
| Mitat |
|
pituus
14
cm leveys 7,7 cm |
| Merkinnät |
|
merkintä: museoesine - museiföremålmerkinnän tyyppi: leimamerkinnän lisätiedot: Vuonna 1925 Suomen museoliiton keskushallitus esitti Suomen Pankille pyynnön saada sekä aikaisempia että käytössä olevia seteleitä paikallismuseoita varten. Suomen Pankin johtokunta suhtautui myönteisesti pyyntöön, mutta koska tuolloin kaikki vuodesta 1840 lähtien liikkeeseen lasketut setelit olivat vielä lunastettavissa Suomen Pankista, täytyi setelit jollain tavoin mitätöidä. Suomen Pankki valitsi tarkoitukseen yhteensä 1 609 seteliä, jotka merkittiin leimalla ”MUSEOESINE-MUSEIFÖREMÅL”. Keskuspankki luovutti näin merkityt setelit Suomen museoliitolle jaettaviksi edelleen paikallismuseoille. Setelit olivat tuohon aikaan käytössä olevia vuoden 1922 mallin ja sitä vanhempia seteleitä.
Kaiken kaikkiaan 23 paikallismuseota vastaanotti vuonna 1926 Suomen museoliitolta näitä seteleitä. Suomen museoliitto luovutti paikallismuseoille yhteensä 1 254 seteliä. Loput 355 seteliä museoliitto jätti Suomen kansallismuseoon säilytettäviksi vastaisen varalle uusille paikallismuseoille jaettaviksi. Kaikki museot allekirjoittivat vastaanottotodistuksen siitä, että olivat talletuksen vastaanottaneet. Todistuksessa mainittiin setelityypeittäin ja sarjanumeroittain kukin talletukseen kuuluva seteli. Talletusehtojen mukaan setelit säilyivät Suomen Pankin omistuksessa, ja ne oli tarkoitettu museoesineinä paikallismuseoiden säilytettäviksi. Kukin paikallismuseo sitoutui säilyttämään setelit huolellisesti ja palauttamaan ne takaisin Suomen Pankin vaatimuksesta. Eri museoiden vastaanottamat setelikokoelmat vaihtelivat jossain määrin, koska varsinkaan vanhimpia seteleitä ei riittänyt kaikille paikallismuseoille ja joistakin tyypeistä oli näytekappale vain muutamalle museolle. |
| Valmistus |
|
Aleksandr Fadejev, suunnittelija Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen lopulta 4. huhtikuuta 1860, kun keisari Aleksanteri II allekirjoitti Keisarillisen Majesteetin Armollisen Ilmoituksen muutetusta raha-yksiköstä Suomen Suuriruhtinanmaalle. Ensimmäiset setelit olivat taiteilija Aleksandr Fadejevin suunnittelemat 1 markka ja 3 markkaa, jotka tulivat käyttöön vuonna 1860. Vuonna 1863 sarjaa täydennettiin samoin Aleksandr Fadejevin suunnittelemilla 12, 20, 40 ja 100 markan seteleillä, jotka painettiin Berliinissä; seteleissä on vuosilukuna kuitenkin 1862. |
| Aiheet |
| Luokitus |
|
43 tavaroiden ja palveluiden vaihto (luokitus)
436 maksuvälineet (alaluokitus)
|