Työhyvinvointi on ollut paljon esillä julkisuudessa. Keskijohdon työhyvinvoinnin kokemusta kartoittavia tutkimuksia on tehty vähän Suomessa suhteessa ylemmän johdon, esimies- ja työntekijätason vastaaviin tutkimuksiin. Julkisella sektorilla toimii paljon keskijohdon henkilöstöä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Vaasan kaupungin keskijohdon kokemuksia työhyvinvoinnista kolmella eri toimialalla. Tutkimuksen avulla nostetaan esille julkisella sektorilla keskijohdossa työskentelevien henkilöiden kokemuksia työhyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tutkimus pyrki keräämään kokemuksellista tietoa työhyvinvoinnista keskijohdon työntekijöiden kokemana. Siksi oli perusteltua valita tutkimusmenetelmäksi laadullinen tutkimus. Tiedonhankinnassa sovellettiin Grounded Theory -menetelmää. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin aineistopohjaisesti. Tutkimuksen aineistona oli keskijohdon työntekijöille tehdyt haastattelut. Aineiston pohjalta keskeisiksi käsitteiksi nostettiin keskijohto, työhyvinvointi ja julkinen sektori. Tutkimuksesta saatuja tuloksia peilattiin Rauramon (2008) työhyvinvoinnin portaisiin. Saadun aineiston pohjalta työhyvinvointi luokitella viiteen alaluokkaan: sosiaaliset tarpeet, arvostuksen tarve, turvallisuus, tilat ja välineet sekä itsensä toteuttaminen. Saadut tulokset tukevat pääsääntöisesti aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Tutkimustuloksissa korostui työhyvinvoinnin kokemuksen tasapainoilu sitä edistävien ja estävien asioiden valossa. Toisaalta tämä epävakaa asetelma kuvastaa hyvin sitä organisatorista välitilaa ja muutosta, johon keskijohdon henkilöstö työssään asettuu.