Vapaaehtoistoiminta on olut jo vuosikymmeniä merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa. Toiminnassa mukanaolevat kansalaiset voivat nauttia merkityksellisestä vapaa-ajasta, jossa hyödynnetään omia resursseja toisten auttamiseksi. Helsingin kaupungin toimialoista suurin, sosiaali –ja terveystoimiala, määrittää työntekijöidensä työajasta osan vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Joissain yksiköissä on myös kokopäiväisesti työskenteleviä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita sekä vapaaehtoistoimintaa järjestettynä yhteistyössä kolmannen sektorin kansa.

Viime vuosina yhteisöllisyys on ollut nouseva trendi. Merkittävä vaikutin tähän nousuun on ollut sosiaalinen media jossa esimerkiksi ”Hätäkahvi” ryhmiä muodostettiin Facebook-palveluun. Näiden ryhmien tarkoituksena oli auttaa paikallisesti apua tarvitsevaa. Vaikka sosiaalinen media ja digitaaliset palvelut ovat usealle nykypäivää, on ihmisryhmiä joiden arkeen nämä eivät kuulu. Tämän pääsääntöisesti ikääntyvistä koostuvan ryhmän sosiaalinen elämä rakentuu pitkälti fyysisiin kohtaamisiin sekä puheluihin. Yhdistävänä tekijänä toimii usein myös yksinäisyys, joka saattaa aiheuttaa haasteita kuten tylsistymistä ja masennusta. Vapaaehtoistoiminnan kautta pystytään vastaamaan näihin haasteisiin mutta on myös tiedossa, ettei vapaaehtoistoiminta ole kuitenkaan aina helposti saataville.

Vapaaehtoistoiminnan harjoittamiseen on monia syitä, mutta yleisimpänä on pyrkimys ottaa aktiivinen rooli osana yhteiskuntaa, halu maksaa takaisin itse vastaanottamiaan palveluita sekä halu auttaa muita. Vapaaehtoisena toimiminen ei ole yksipuolista vaan mahdollistaa henkilökohtaisen hyödyn saamisen sekä toimijalle että vastaanottajalle. Henkilöt, joiden ammatilliseen toimenkuvaan kuuluu osana vapaaehtoistoiminta voivat tuntea sen kautta lisääntynyttä tyytyväisyyttä työtään kohtaan. Opinnäytteeseen liittyvä tutkimustyö tehtiin osana Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan selvitystä sosiaali- ja terveystoimialalla. Tutkimuskysymyksiksi asetettiin:

Miten julkisen terveydenhuollon tehtäviä voidaan kehittää käyttäen apuna muotoiluajattelun, palvelumuotoilun ja tulevaisuuksientutkimuksen metodeja?

Mitkä ovat muotoiluajattelun, palvelumuotoilun ja tulevaisuuksientutkimuksen metodien avulla identifioidut avainkehityskohteet Helsingin Kaupungin Sosiaali -ja Terveystoimialan vapaaehtoistoiminnassa?

Työn tuloksena Helsingin kaupungin sosiaali –ja terveystoimialan johtokunnalle esitettiin marraskuussa 2019 kolme tärkeintä vapaaehtoistoiminnan kehityskärkeä yhdessä kehittämistoimenpide-ehdotusten kanssa. Työ todisti osaltaan, että siinä käytetyt metodit sekä työkalut mahdollistavat pystyttiin löytämään tarvittavat toiminnan kehityskohteet.