Ihmisen immuniteetti jaetaan synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin. Immuniteetin puolustusmekanismit jaetaan kahteen strategiaan: soluvälitteiseen ja humoraaliseen puolustukseen. Synnynnäinen immuniteetti toimii aina periaatteessa samalla tavalla, samalla voimakkuudella. Hankittu immuniteetti käyttää immunologista muistia, jonka ansiosta elimistö pystyy puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan spesifisemmin, kun kyseessä on elimistölle jo kertaalleen tuttu patogeeni. Ihmisen immuunijärjestelmän elimet jaetaan primaarisiin (luuydin ja kateenkorva) sekä sekundaarisiin (perna, imusolmukkeet, nielurisat sekä suolen, mahalaukun ja hengitysteiden limakalvot) kudoksiin. Veren valkosolut eli leukosyytit ovat tärkeimpiä immuniteetin soluja. Ne jaetaan monosyytteihin, granulosyytteihin, lymfosyytteihin, NK-soluihin, syöttösoluihin sekä dendriittisoluihin. Granulosyytit jaetaan basofiilisiin, eosinofiilisiin ja neutrofiilisiin. Monosyytit erilaistuvat kudoksissa makrofageiksi. Makrofagit ja eosinofiiliset sekä neutrofiiliset granulosyytit ovat fagosyytteejä. Lymfosyytit ovat hankitun immuniteetin soluja ja ne jaetaan B- ja T-lymfosyytteihin. Fagosyytit osaavat tunnistaa mikrobeja ja vieraita aineita, syödä ne ja tappaa. Tätä kutsutaan fagosytoosiksi. Komplementti on osa humoraalista puolustusta. Se koostuu noin 20:sta plasman proteiinista. Komplementti aktivoi fagosytoosia, hävittää kohdesoluja lyyttisen reaktiotien avulla sekä päällystää tuhottavien kohdesolujen pinnat eli opsonisoi ne.

Työssä tutkittiin ihmisen synnynnäisen immuniteetin toimintaa. Työssä mitattiin Escherichia coli-bakteerin tapon tehokkuutta ja mittaukset suoritettiin luminometrilla. Luminometri soveltuu erinomaisesti bakteerin tapon mittaamiseen, sillä bakteerin lähettämä valo on suoraan verrannollinen solumäärään. Lisäksi tappokokeissa bakteerin lähettämän valon väheneminen on suoraan verrannollinen tapettujen solujen määrään. Työssä tutkittiin pelkän fagosytoosin aiheuttamaa bakteeritappoa, opsonisaation vaikutusta tähän, pelkän seerumin sisältämän komplementin aiheuttamaa bakteeritappoa, lipopolysakkaridin ja parasetamolin vaikutusta fagosytoosiin ja opsonisaatioon sekä komplementin vaihtoehtoisen reaktiotien tappovaikutusta. Tutkimus keskittyi neutrofiilisten granulosyyttien aiheuttamaan fagosytoosiin sekä seerumin komplementtitappoon ja opsonisaation vaikutukseen fagosytoosissa. Saadut tulokset eivät poikenneet kirjallisuudesta ja lopullinen johtopäätös olikin, että ihmisen synnynnäinen immuniteetti tarvitsee toimiakseen sekä soluvälitteisiä puolustusmekanismeja (fagosytoosi) sekä humoraalisia puolustusmekanismeja (komplementti).