Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata, kuinka onnistuneesti helppokäyttöliittymä voidaan räätälöidä materiaalihallintaprosessiin toiminnanohjausjärjestelmässä. Tämän opinnäytetyön tarve syntyi kohdeyrityksessä, kun oli päätetty tehostaa materiaalinhallinnan prosesseja. Toiminnanohjausjärjestelmä (Enterprice Resource Planning, ERP) on nykypäivänä yrityksen selkäranka, jossa kaikki liiketoimintaprosessit ja tieto prosessien välillä ovat integroituna samassa reaaliaikaisessa järjestelmässä. Kohdeyritys päätti integroida uuden modernin helppokäyttöliittymän viivakoodiominaisuuksin SAP:n (saksalainen ERP-yritys) materiaalinhallintamoduuliin ja myöhemmin kunnossapitomoduuliin. Opinnäytetyö kuvaa kaikki vaiheet määrittelystä suunnittelun kautta kehitykseen ja testeihin ja lopulta käyttöönottoon loppukäyttäjille. Lisäksi resurssien käytön suunnittelu ja toteuma tullaan analysoimaan opinnäytetyössä.

Opinnäytetyössä dokumentoidaan SAP Fiori -helppokäyttöliittymän kannalta tärkeät teoreettiset taustakokonaisuudet kuten projektissa käytetty ketterän kehityksen SCRUM, käyttäjälähtöinen (UX) suunnittelu, mobiiliteknologian perusteet sekä SAP-arkkitehtuuri. Lisäksi teoriataustassa selvitetään kohdeyrityksen ydinprosesseina olevat materiaalinhallinto ja kunnossapito. Tämän jälkeen tutkimuksessa käydään läpi kohdeyrityksen kehitystarpeet materiaalihallinnossa sekä SAP Fiorin käyttöönottoedellytykset. Kohdeyrityksen on käytettävä sekä omaa että asiakkaan SAP-järjestelmää kunnossapidossa sekä materiaalihallinnollisissa prosesseissa. Opinnäytetyö määrittelee uniikin arkkitehtuurin, jossa yhdellä Fiorilla käytetään kahta eri SAP-järjestelmää.

Merkittävimpiä liiketoiminnallisia etuja ovat kaksinkertaisen tiedonsyöttämisen poistuminen, paperitulosteiden digitalisointi tabletti-PC:lle ja siten tarpeettoman kävelyn poistuminen varastoissa tulostimien ja varastopaikkojen välillä materiaalinpoimintaprosessissa. Reaaliaikaisuus tietojen syöttämisessä mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan päätöksentekijöille. Viivakoodin käyttö Fiorilla vähentää virheitä materiaalinhallintaprosessissa. Liiketoimintahyödyn on laskettu olevan neljän (4) miestyövuoden työt säästöpotentiaalina vuodessa ja takaisinmaksuajan on laskettu olevan vähemmän kuin yksi (1) vuosi.

Loppukäyttäjäkoulutus tehdään vuonna 2018, ja se kattaa kaikki 22 toimipistettä ja niiden 150 materiaalityöntekijää. Jatkotoimenpiteenä materiaalityöntekijöiltä kerätään käyttökokemuksia, joiden perusteella pyritään löytämään kehityskohteita, jotka ovat kehitysvaiheessa jääneet huomaamatta. Kirjoittaja on työskennellyt projektin parissa täysipäiväisesti kaikissa vaiheissa.