Tämä kirjallisuustutkimus on toteutettu osana Näkymätön näkyväksi: Tuottavuuden tulosmittarit ja niiden visualisointi pk-teollisuudessa -hanketta, joka on Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hankkeeseen liittyvä oleellinen tutkimustieto olemassa olevasta kirjallisuudesta ja jo tehdyistä hankkeista liittyen tuotannon tehokkuuteen ja siihen liittyviin tuottavuusmittareihin ja visualisointiin.

Tämä tutkimus jakautuu kahteen osaan teoriaosaan ja empiriaosaan. Teoriaosaan kerättiin oleellinen teoreettinen tutkimustieto alan kirjallisuudesta kattaen tuotannon ja sen organisoinnin, tuottavuuden ja tuottavuusmittareiden määrittelyt. Tuottavuusmittareiden osalta keskityttiin toimitusvarmuuden, läpimenoajan, käyttösuhteen, tuottavuuden ja tuotannon tehokkuuden kuten Käytettävyys–Nopeus–Laatu (KNL) -mittarin kuvailuun. Teoriaosassa on myös esitelty pääpiirteittäin Lean-toimintatavan periaatteita ja työkaluja. Empiriaosassa tuotiin esiin pääosin useista kymmenistä opinnäytetöistä löytynyt tuotannon kehittämiseen ja tuottavuusmittareihin liittyvä tutkimustieto kehittämisesimerkein toimialoittain erityisesti konepajateollisuuden alalta, mutta myös huonekalu- ja rakennusteollisuudesta sekä elintarviketeollisuudesta. Lopuksi tämä kehittämisesimerkkiaineisto vedettiin yhteen tuottavuusmittareittain.

Toimitusvarmuutta käytettiin usein tuottavuusmittarina, mutta se toimi jälkijättöisesti ja kuvasi koko yrityksen toimitusketjua. Toimitusvarmuuden kuten tuottavuudenkin kehittämiseen oli hyvin monia keinoja, jolloin vaadittiin yrityksen toimintojen radikaalejakin muutoksia usein esimerkiksi tuotannon layoutin tai alihankintaverkostojen kehittämistä. Konkreettisia tuloksia syntyi keskittymällä esimerkiksi läpimenoaikojen puolittamiseen, mikä nosti esimerkkiyrityksissä tuottavuutta, vähensi tuotantokustannuksia, alensi keskeneräisen tuotannon määrää sekä vähensi sitoutuneen pääoman määrää. Samoin koneiden käyttösuhteet eli samalla tuotannon kuormittavuus parani, kun tuotannon hienokuormitusta pystyttiin paremmin suunnittelemaan esimerkiksi valmistuksenohjausjärjestelmillä (Manufacturing Execution System, MES). Päätuloksena voitiin todeta, että tuottavuusmittareita käytettiin tuotannonohjauksessa jonkin verran, mutta mittaaminen oli usein manuaalista ja jälkijättöistä, jolloin ei päästy tuotannon reaaliaikaiseen ohjaamiseen. Tuotannonohjaukseen vaikutti moni asia, jolloin tuotannon visuaalisuuden ja reaaliaikaisuuden lisäämisellä oli yrityksissä selkeä tarve eikä sitä monissa yrityksissä oltu edes tajuttu. Etelä-Pohjanmaalla tilanne näytti olevan esimerkkien valossa vielä heikompi, koska useat esimerkeistä oli löydetty muualta Suomesta. Tämä tutkimus antoi Näkymätön näkyväksi -hankkeelle hyvän lähtökohdan toimenpiteiden ja työpakettien toteutukselle.