Opinnäytetyössä tutkittiin ikäihmisten elämänlaatua perhekodeissa ASCOT-vaikuttavuusmittaria käyttäen. Perhehoito on toimeksiantosuhteeseen perustuva hoitomuoto, jonka vahvuuksia ovat pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa asiakas hoidetaan hoitajan kotona. Hoitosuhde hoitajan ja asiakkaan välillä on yksilöllinen ja läheinen.

Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai jatkuvaa. Lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidossa, antaa omaiselle mahdollisuuden viettää vapaa-aikaa ja kerätä voimia vaativaan työhön. Lyhytaikainen perhehoito on myös hyvä vaihtoehto toipumiseen sairaalahoidon jälkeen. Jatkuvalla ikäihmisen perhehoidolla tarkoitetaan hoidon, hoivan sekä huolenpidon järjestämistä ympärivuorokautisesti perhehoitajan kotona.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa kuntia arvioimaan ja turvaamaan ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä sekä itsenäistä suoriutumista. Laki velvoittaa käyttämään luotettavia mittareita sekä mittaamaan ikäihmisten toimintakykyä. Lain tarkoitus on myös parantaa iäkkäiden laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta sekä mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa toteutukseen ja sisältöön.

Englannissa kehitetty ASCOT-vaikuttavuusmittari on vielä uusi Suomessa. ASCOT-mittari on aikuisten sosiaalipalveluiden elämänlaadun mittaamiseen tarkoitettu väline. Mittari koostuu kahdeksasta osiosta elämänlaadun eri osa-alueilta ja ne liittyvät hoivaan sekä mittaavat hoivan vaikutusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla perhehoidossa olevia asiakkaita, omaisia ja hoitokodin työntekijöitä ASCOT-vaikuttavuusmittaria käyttäen Itä-Suomen perhehoitoyksiköissä. Haastattelussa käytävät osa-alueet ovat: henkilökohtainen puhtaus, ravitsemus, turvallisuus, asumisen miellyttävyys, sosiaalinen kanssakäyminen, arjen hallinta, mielekäs tekeminen sekä arvokkuus.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena sekä määrällisenä tutkimuksena. Määrällisessä tutkimuksessa käytettiin strukturoituja haastattelulomakkeita. Haastatteluun osallistuivat yhdeksän ikäihmistä, heidän kuusi omaista sekä kolme perhehoitajaa.

Tulosten mukaan ikäihmisten elämänlaatu oli merkittävästi parempi perhehoidossa kuin ilman palvelua.

Jatkotutkimusaiheita olisi samansuuntainen tutkimus tehtynä isommalla otoksella ja tutkimus ASCOT-vaikuttavuusmittarin avulla laitoshoidon asiakkaille sekä lyhytaikaisessa perhehoidossa oleville ikäihmisille.