Tämän opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimii Oy Turo Tailor Ab, joka on vuonna 1938 perustettu miesten vaatetusyritys. Yhtiö valmistuttaa miesten pukuja, irtotakkeja ja muita miesten vaatteita sekä asusteita. Yhtiö on perinteisesti toiminut jälleenmyyjämarkkinoilla, mutta viime vuosina panostukset omiin myymälöihin ovat kasvaneet. Sen myötä myös myymälöiden ohjaukseen kaivattiin uudenlaista työkalua suorituskyvyn mittaamisen, seurannan ja johtamisen tueksi. Perinteisesti mittaaminen on perustunut taloudellisiin tunnuslukuihin, mutta ei-taloudellisten asioiden mittaamisen tarpeellisuus korostuu koko ajan. Jotta raportointiin ja seurantaan saataisiin uutta näkökulmaa, lähdettiin koostamaan balanced scorecard- mittaristopohjaa ja selvittämään sopisiko, se kohdeorganisaation tarpeisiin. Opinnäytetyön tavoitteiksi muodostui selvittää, millainen raportoinnin nykytila on ja millaista muutosta kaivataan. Lisäksi selvitettiin, mitkä ovat myymälöiden kannalta kriittiset menestystekijät ja sitä kautta, kuinka niitä voidaan mitata ja mitä mittareita valitaan balanced scorecard- pohjaan.

Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja se on luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja. Syksyllä 2019 haastateltiin yhtiön toimitusjohtaja. Haastattelun teemat koostuivat yhtiön strategiasta myymälöiden näkökulmasta, jonka lisäksi haastattelu toimi eräänlaisena aloituspalaverina itse mittariston työstämiselle. Kevään 2020 aikana haastateltiin myymäläpäälliköt sekä myyntijohtaja. Teemoina haastatteluissa olivat raportoinnin nykytila, yhtiön visio ja strategia sekä myymälöiden kriittiset menestystekijät niin sisäisten prosessien kuin talouden osalta, sekä asiakas- että henkilöstönäkökulmasta.

Haastattelujen johtopäätöksenä voidaan tiivistää, että myymälätasolla raportoinnin nykytila oli pääasiassa riittävä, mutta nykyisten tunnuslukujen ymmärtämiseksi kaivattiin talouslukutaitoa sekä tarkempaa tietoa mistä ne koostuvat. Strategian kuvaaminen myymälätasolla koettiin haastavaksi. Kehittämistyön lopputuloksena saatiin koostettua balanced scorecard- mittaristo, jota ei kuitenkaan tämän työn puitteissa otettu käyttöön. Mikäli se tulevaisuudessa otetaan käyttöön, on syytä selventää strategisia tavoitteita henkilöstön kanssa sekä tarkastella, saadaanko valituilla mittareilla tavoiteltua tietoa johtamisen tueksi.