Kaatumiset, erityisesti kompastumiset ja liukastumiset, ovat yleisiä. Niitä tapahtuu suurimmalle osalle suomalaisia ja erityisesti iäkkäille ihmisille. Kaatumisriskiä lisäävät normaalit ja sekundaariset vanhenemismuutokset. Ikääntyminen on yksilöllisesti etenevä prosessi. Normaali ikääntyminen on hidas muutosprosessi ja sen seurauksena reservikapasiteetti vähitellen laskee ja toimintakyky heikkenee. Itsestään ikä vuosina ja normaali vanhenemisprosessi ei selitä iäkkään ihmisen toimintakykyä. Usein toimintakyvyssä äkillisesti havaittuja muutoksia selittävät sekundaariset vanhenemismuutokset kuten sairaudet, niiden oireet, lääkehoito ja sairauksien aiheuttamat toimintahaitat. Edellä esitetyistä muutoksista johtuen saman ikäisistä ihmisistä osa on aktiivisia itsenäisiä toimijoita ja osa tarvitsee apua ja hoitoa.

Usein kaatumisesta ei seuraa loukkaantumista tai vammautumista. Kuitenkin iäkkäät ihmiset ovat alttiimpia kuin nuoret saamaan kaatumisten seurauksena murtumia ja vammoja ja niistä kohtalokkaita seurauksia kuten toiminnan rajoitteita, avun tarvetta tai kuoleman. Kaatumisista seuraavat kustannukset ovat suuria erityisesti, kun kaatuminen johtaa iäkkään ihmisen itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen. Näin ollen mitä suurempi on kaatumisten määrä Suomessa, sen suuremmat ovat niistä seuraavat toimintakyvyn haitat, riippuvuus ulkopuolisesta avusta ja taloudelliset kustannukset.

Erityisesti terveysalan työntekijät kohtaavat työssään runsaasti iäkkäitä ihmisiä, hoitavat kaatumisen aiheuttamia seurauksia ja auttavat iäkkäitä kuntoutumaan. Etenkin hoitotyöntekijöiden voimavaroja tulisi kohdentaa kaatumisen jälkeisten vammojen hoidon sijasta kaatumisen ennaltaehkäisyyn. Hoitotyöntekijöiden tulee osata tunnistaa iäkäs ihminen, jolla on kohonnut kaatumisriski ja ennaltaehkäistä uusia kaatumisia. Parhaiten kaatumisen ehkäisy onnistuu moniammatillisena tiimityöskentelynä. Tiimissä lääkärin ja fysioterapeutin lisäksi sairaanhoitajalla on keskeinen rooli. Sairaanhoitaja keskustelee asiakkaan kanssa tiedoista, jotka nostavat tapahtuneet kaatumiset tai kaatumisriskin esille esimerkiksi heikentynyt toimintakyky, terveyskäyttäytymistekijät, sairaudet ja niiden oireet, hoito sekä lääkitys.

Iäkkäiden ihmisten kaatumistapaturmien ehkäisy on myös alueellista yhteistyötä. Savonian ammattikorkeakoulu on mukana Alueellisessa kaatumisten ehkäisyverkosto AKE:ssa. AKE toimii koko Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Verkostossa tehdään yhteistyötä kaatumistapaturmien ehkäisemisseksi mm. kehittämällä yhtenäisiä käytänteitä kaatumistapaturmien ehkäisemiseksi.

Kaatumisten ehkäisytyön menetelmien kehittyessä, on opetuksenkin kehityttävä. Alalle valmistuvien uusien terveysalan ammattilaisten tulee osata tunnistaa kaatumisen riksitekijät ja ehkäistä kaatumisia. Savonia-ammattikorkeakoulussa (Savonia) on kehitetty kaatumistapaturmien opetusta AKESO-tutkimus- ja kehittämishankkeessa. AKESO-tutkimus- ja kehittämishankkeen nimi muodostuu AKE, Savonia ja Opetus -sanoista. Idea tutkimus- ja kehittämishankkeelle syntyi, kun Savonia liittyi mukaan alueelliseen kaatumisten ehkäisyverkostoon korkeakouluedustajana. Tämä avasi mahdollisuuden alueellisten asiantuntijoiden kanssa yhdessä lähteä kehittämään kaatumisten ehkäisyä alueellisesti ja siihen liittyvää opetusta Savoniassa. Savonia liittyi AKE verkostoon vuonna 2012. Vastaavasti AKESO-tutkimus- ja kehittämishanke toteutettiin vuosina 2015-2018 Savoniassa.

Tämä kirja koostuu luvuista, jotka kuvaavat AKESO-tutkimus- ja kehittämishankkeen toteuttamista Savoniassa. Ensin luodaan katsaus iäkkäiden ihmisten kaatumistapaturmiin ja sen jälkeen tarkastellaan opetusmenetelmien kehittämistä korkeakoulutuksessa. Tämän jälkeen kuvataan AKESO-tutkimus ja kehittämishanke ja sen tulokset. Kirjan lopuksi luodaan vielä katsaus opetuksen kehittämistyöhön Savonia-ammattikorkeakoulussa ja pohditaan iäkkäiden ihmisten kaatumisten ehkäisyn opetuksen tulevaisuuden näkymiä.