Aikaisemmin kerätty tutkimustieto osoittaa, että nuorten liikkuminen on vähentynyt. Tämä näkyy muun muassa siinä, että nuorten istuminen on lisääntynyt ja fyysinen aktiivisuus matkojen kulkemisen suhteen on vähentynyt. THL:n koululaistutkimuksen mukaan ammattikoulun opiskelijoista tytöistä 71 prosenttia ja pojista 66 prosenttia harrasti liian vähän liikuntaa viikossa. Liikunnan merkitys erityisesti opiskelijoiden kohdalla on suuri, sillä hyvä kunto jo opiskeluaikana lisää mahdollisuutta hyvään yleiskuntoon myös työikäisenä. Näin ollen myös koulujen tarjoama liikunta ja sen erilaiset mahdollisuudet vaikuttavat suuresti opiskelijoiden hyvinvointiin ja terveyteen.

Opinnäytetyössä keskitytään toisella asteella ammattiin opiskelevien naisten sekä miesten välisiin liikuntatottumusten eroihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden liikuntatottumuksiin, kuinka paljon opiskelijat liikkuvat ja millaista liikuntaa he harrastavat. Tavoitteena on tämän hetkisen tiedon avulla vaikuttaa lisäävästi nuorten liikkumiseen. Tutkimuskysymyksillä selvitetään taustamuuttujien merkitystä opiskelijan liikuntatottumuksiin ja opiskelijoiden omia kokemuksia liikunnan tärkeydestä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena Savon ammatti- ja aikuisopiston yksiköissä Kuopiossa, Toivalassa ja Rissalassa. Vastaajat olivat 15–28 -vuotiaita opetussuunnitelmaperusteisesti opiskelevia toisen asteen opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 596 opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin Webropol®- kyselyllä 7. – 25.9.2015.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että opiskelijoiden suurimpia liikuntaa lisääviä tekijöitä olivat terveys ja hyväolo. Vastaa-vasti liikuntaa estävistä tekijöistä nousi esille kalliit maksut. Moni nuori koki koulun tarjoamat liikuntamahdollisuudet melko vähäsiksi, ja opiskelijat toivoivat lisää valinnaisten liikuntakurssien lisäämistä opetussuunnitelmaan. Opiskelijat kokivat liikunnan erittäin tärkeäksi osaksi elämää ja useat arvioivat liikkuvansa tarpeeksi. Lähes puolet opiskelijoista liikkuu suositusten mukaan. Kyselyssä tuli ilmi, että naisopiskelijoiden suosituimmat liikuntaharrastukset olivat lenkkeily ja kuntosali. Vastaavasti miesopiskelijoiden keskuudessa suosituimpia liikuntaharrastuksia olivat kuntosali ja palloilupelit.

Opinnäytetyön jatkotutkimusaihe voisi selvittää onko opetussuunnitelmaan mahdollisesti lisätyille valinnaisille liikun-takursseille löytynyt osallistujia. Lisäksi tutkimuksella voisi selvittää millaisia vaikutuksia liikuntakursseilla on nuorten liikuntatottumuksiin vapaa-ajalla. Nuorten liikuntaa lisäävistä sekä estävistä tekijöistä voisi saada mielenkiintoisen jatkotutkimusaiheen.