Haku

Porin Yleisurheilu ry:n nuorten yleisurheilijoiden yleisimmät urheiluvammat ja vammoja ennaltaehkäisevä harjoittelu

QR-koodi

Porin Yleisurheilu ry:n nuorten yleisurheilijoiden yleisimmät urheiluvammat ja vammoja ennaltaehkäisevä harjoittelu

Yleisurheilu on monipuolinen laji, jossa yhdistyvät useat eri fyysiset ominaisuudet. Siinä mitataan suorituskykyä ja jotta urheilija menestyy, hän tarvitsee kykyä käyttää fyysisiä ominaisuuksiaan eri yleisurheilulajien vaatimalla tavalla.

Lasten ja nuorten urheiluvammat ovat kasvussa. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 350 000 urheiluvammaa, joista 143 000 vaativat lääkärissä käyntiä. Suurempi osa näistä vammoista tapahtuu urheiluseuran toiminnassa kuin vapaa-ajalla. Kasvuikäisen vammat ovat yleensä lieviä, mutta niillä on suuri uusiutumismahdollisuus myöhemmin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Porin Yleisurheilu ry:n vuosina 2005-2008 –syntyneiden yleisurheilijoiden toimintaa vammoja ennaltaehkäisevämmäksi. Tavoitteena oli kartoittaa Porin Yleisurheilu ry:n 2005-2008 –ikäluokkiin kuuluvien yleisurheilijoiden urheiluvammahistoriaa sekä selvittää näiden vammojen taustoja ja löytää mahdollisia syy-seuraussuhteita.

Tutkimuksemme on toimintatutkimus, joka sisältää määrällistä tutkimusta ja retrospektiivisen kyselytutkimuksen. Kyselyllä selvitettiin Porin Yleisurheilu ry:n ikäluokkien 2005-2008 urheilutaustoja ja -vammautumisia. Keräämästämme teoriaviitekehyksestä ja kyselystä saaduista tiedoista koottiin sisältö koulutusillalle, jolla annettiin tietoa kohderyhmälle vammoista ja vammoja ennaltaehkäisevästä toiminnasta.

Tutkimustuloksista todettiin, että yleisurheiluharrastuksessa tapahtuu paljon vammoja yleisesti nuorella iällä. Vammat ilmenivät keskiarvoisesti 10 ja 12 ikävuosien välillä ja vammat sijoittuivat alaraajoihin ja keskivartalon alueelle. Harrastusvuosilla, viikoittaisella harjoittelumäärällä, oheisharrastuksella, koetulla kuormittuneisuudella ja kehonhuollolla todettiin olevan vaikutuksia urheiluvammojen syntymiseen. Suurimmiksi vammojen riskitekijöiksi osoittautuivat kuormittuneisuus viikkotasolla ja väsymys ennen harjoittelua. Kehonhuollon todettiin olevan merkittävin ennaltaehkäisevä tekijä vammojen ennaltaehkäisyssä.

Tallennettuna: