Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kattava kyselylomake ensihoidon asiakkaiden ja omaisten asiakastyytyväisyyden mittaamiseksi sekä kuvata Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) ensihoitopalvelun asiakastyytyväisyyttä. Tavoitteena oli kehittää Eksoten alueen ensihoidon tasoa ja parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä hoidon laatuun. Kyselyllä pyrittiin löytämään mahdollisia ongelmakohtia ensihoitoprosessin eri vaiheissa ja tätä kautta kehittämään palvelun laatua sekä ensihoitajien osaamista eri hoitotilanteissa.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu ensihoitopalvelun kuvauksesta yleisesti, Etelä-Karjalan ensihoitojärjestelmän esittelystä sekä asiakastyytyväisyydestä ensihoidossa. Teoriaosuuteen kerättiin tietoa internetistä, tutkimuksista sekä kirjallisuudesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin postikyselyn ja internet-kyselyn avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Paperisen kyselylomakkeen mukana oli myös linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen. Vastauksien saavuttua aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jolla luotiin havainnollistavia taulukoita sekä diagrammeja tutkimustuloksista. SPSS-ohjelmalla laskettiin myös kyselyyn vastanneiden tyytyväisyydestä löytyviä tilastollisia eroja. Avoimet vastaukset litteroitiin ja näitä käytettiin raportissa tukemaan SPSS-ohjelman avulla saamiamme tuloksia. Tuloksista tehtiin kahden opinnäytetyön laajuinen tutkimusraportti. Ensihoitopalveluun oltiin pääosin tyytyväisiä. Tuloksissa nousivat esille kuitenkin vastaajien tyytymättömyys ensihoitajien tervehtimiseen, joka oli yöaikaan selkeästi huonompaa kuin päivällä. Oireiden lievitykseen ja saatuun kivun hoitoon oltiin myös melko tyytymättömiä. Kyselyyn vastanneista moni olisi myös halunnut vaikuttaa tehtyyn päätökseen enemmän. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää muutaman vuoden kuluttua, onko asiakkaiden tyytyväisyydessä tapahtunut muutosta kehittämisajatusten pohjalta. Kehittämisajatukset tulisi huomioida niin työnantajan kuin yksittäisen työntekijän tasolla. Jokaisen työntekijän tulisi miettiä omaa käyttäytymistään ja työnantajan tulisi pohtia mahdollisia muutoksia, esimerkiksi työaikaa.