Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda kuvallinen opas neulatorakosenteesista ja jänniteilmarinnan tunnistamisesta. Opas on tarkoitettu itsenäisen opiskelun tueksi Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Tarkoituksena oli testata oppaan toimivuutta toisen vuoden ensihoitajaopiskelijoiden avulla ja kehittää sitä opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Tavoitteena oli edistää ensihoitajaopiskelijoiden taitoja neulatorakosenteesin suorittamisessa, kannustaa itsenäiseen opiskeluun ja selkeyttää kyseessä olevan toimenpiteen kuvaa. Lisäksi tavoitteena oli tukea ensihoitajaopiskelijoita tunnistamaan jänniteilmarinta ja ohjeistaa oikeaoppinen ja potilasturvallinen neulatorakosenteesin suorittaminen kuvien ja kirjallisten ohjeiden avulla. Raportissa käsitellään myös potilasturvallisuutta.

Teoria-aineiston lähteinä käytettiin suomalaisia ja ulkomaisia kirjoja ja artikkeleita. Tietoa kerättiin mm. ensihoidon kirjallisuudesta, aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä anatomian ja fysiologian kirjallisuudesta.

Oppaan ulkoasu tehtiin samanlaiseksi kuin Saimaan ammattikorkeakoulun aikaisemmat itseopiskeluoppaat. Opas sisältää kuvia ja kirjalliset selitykset neulatorakosenteesin suorittamisesta vaihe vaiheelta. Lisäksi siinä on erotusdiagnostiikkataulukko eri rintakehävammoista sekä kuvat jänniteilmarinnan syntymekanismista ja neulatorakosenteesiin tarvittavista välineistä. Oppaan testauksen alussa kerrattiin PowerPoint-esityksen avulla keuhkojen rakenne, kaasujen vaihto sekä jänniteilmarinnan syntymekanismi, sen aiheuttamat keskeiset haitat, oireet ja löydökset. Samalla käytiin läpi neulatorakosenteesin teko, tarvittavat välineet, jänniteilmarinnan muu hoito ja mahdolliset komplikaatiot.

Testaustilaisuuteen osallistui suunniteltua vähemmän opiskelijoita, mutta jokainen viidestä osallistujasta täytti palautelomakkeen. Pääasiassa palautteet olivat positiivisia. Kehitysehdotuksena kehotettiin liittämään oppaaseen jänniteilmarinnan syntymekanismista. Palautteiden perusteella itseopiske-luopasta voidaan pitää hyödyllisenä. Jatkotutkimusaiheina voisi testata toimenpiteen oppimista ilman itseopiskeluopasta ja sen kanssa, sekä kuinka monta kertaa neulatorakosenteesia on tarvittu kenttätyössä, onko tullut komplikaatioita ja onko toimenpide ollut hyödyllinen.