Vasikoiden huolellisella alkuhoidolla luodaan edellytys kestävälle ja tuottavalle lypsylehmälle. Eläinmäärien kasvaessa automaattinen tiedonsaanti vasikoiden terveydestä ja hyvinvoinnista korostuu entisestään. Kehittyvän teknologian avulla voidaan parantaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä helpottaa yrittäjien työtä. Tarvitaan ratkaisuja, jotta tietoja voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla vasikan syntymätilalla ja tuotantoketjun eri vaiheissa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä esiselvitys Vasikan digitaalinen neuvolakortti -sovellusaloitetta varten. Sovellusaloite tähtää lypsykarjaan syntyvän vasikan varhaiskasvatusvaiheen seurantajärjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää sovellus, johon kerätään hoitajan tekemiä muistiinpanoja sekä antureista ja valmiista tietojärjestelmistä kerättyä dataa. Sovellus analysoi dataa niin, että saadaan kuva vasikan varhaishistoriasta ja hyvinvoinnista. Tietoa voidaan hyödyntää vasikoiden hoidon kehittämisessä syntymätilalla ja välitykseen menevien vasikoiden jatkokasvatuksessa. Opinnäytetyön toimeksiantajia olivat Solmust Oy sekä Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit -hanke. Esiselvitystyön tulosten pohjalta tehdään päätös siitä, käynnistetäänkö sovelluksen kehitystyö.

Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua yhdeksälle eri maatalousalan toimijalle. Menetelmänä haastattelujen lisäksi oli esittää lähdetiedon ja oman haastatteluaineiston perusteella suosituksia sovelluksen jatkokehittämisestä. Haastattelutulosten ohella opinnäytetyössä käytettiin omaa pohdintaa ja sen tuloksena päätelmiä, jotka vastaavat toimeksiantajien tarpeisiin. Esiselvityksessä kartoitettiin markkinoilla jo olevia ratkaisuja ja käyttötarvetta uudelle vasikoiden seurantajärjestelmäsovellukselle. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin, millainen sovelluksen tulisi olla, jotta sitä käytettäisiin ja se antaisi parhaan lisäarvon yrittäjälle ja koko vasikkaketjulle.

Vasikkaprosessiin tarvitaan sujuvampi sovellusratkaisu toimivin rajapinnoin. Se motivoisi yrittäjiä tallentamaan tietoja vasikoista ja hyödyttäisi koko tuotantoketjua. Haastatteluissa kävi ilmi, että vasikoista ei kirjata tarpeeksi tietoja ylös maatilayrityksissä, eikä tieto välity riittävästi eri toimijoiden välillä vasikkaketjussa. Tämäntyyppiselle sovellusratkaisulle nähtiin tarvetta, mutta sovelluksen kehitystyöhön liittyy myös paljon haasteita. Keskeinen kysymys on, miten yrittäjät saadaan innostumaan uudesta sovelluksesta ja miten se saadaan otettua käyttöön. Ratkaisevassa roolissa ovat käytettävä laitevalinta, sovelluksen sisällölliset ratkaisut sekä tuotteen markkinointi ja yhteistyöverkostot. Kokonaisuus sisältää paljon selvitettäviä asioita ennen varsinaista tuotekehitystä. Jatkokehityssuositusten mukaisesti alkuvaiheessa yhteys tuotekehityksen ja rajapintojen kannalta keskeisiin toimijoihin on tärkeää. Oleellista sovelluksen suunnittelussa on saada sisältö kattamaan yrittäjien tarpeita mutta samalla pitää se mahdollisimman yksinkertaisena kokonaisuutena.