Rakentaminen ja rakennukset tuottavat tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Rakentamisesta aiheutuvia päästöjä on vähennettävä, jotta Suomi pystyy saavuttamaan kansainväliset ilmastotavoitteensa. Ilmastolakiin kirjatun kansallisen päästövähennystavoitteen mukaan EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään vuoden 1990 arvosta vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen määrittäminen otetaan osaksi rakentamismääräyksiä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ympäristöministeriö on kehittänyt koekäyttöön hiilijalanjäljen arviointityökalun, jonka avulla rakennuksen vähähiilisyyttä arvioidaan.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erilaisten runkotyyppien vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen ja sen kautta tutustua hiilijalanjäljen arviointityökaluun. Tutkimus tehtiin rakennusliike Joperalle, jonka vakiorakenteiden ilmastovaikutuksia työssä verrattiin. Opinnäytetyössä tutkittiin tyyppipientalon eri runkovaihtoehtojen vaikutusta rakentamisen hiilijalan- ja -kädenjälkeen Ympäristöministeriön julkaiseman Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän avulla.

Tutkimuksesta saatiin keskenään vertailukelpoiset laskelmat eri runkotyyppien hiilijalanjäljestä pientalohankkeessa. Tutkimus osoitti, että rakennusmateriaaleilla on merkitystä hiilijalanjäljen muodostumisessa, jos rakennuksen energiankulutuksesta aiheutuvien päästöjen osuus on vähäinen.

Ympäristöministeriön luoma rakennuksen vähähiilisyyden arviointityökalu todettiin käyttökelpoiseksi työvälineeksi rakennuksen hiilijalanjäljen arviointiin. Tutkimuksessa nousi esiin kehitettäviä asioita, joilla työkalun käyttöä voitaisiin helpottaa. Kävi ilmi, että arvioinnin tekeminen arviointityökalulla oli hyödyllistä, opettavaista ja ajankohtaistakin nyt, kun rakennuksen vähähiilisyyden arviointi on tulossa osaksi rakentamisen määräyksiä.