Vähähiilisessä rakentamisessa pyritään minimoimaan rakennuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja ympäristövaikutuksia. Hiilineutraalin rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki ovat tasapainossa. Rakennuksen vähähiilisyyteen voidaan vaikuttaa merkittävästi jo suunnitteluvaiheessa valitsemalla ekologisesti kestäviä rakennusmateriaaleja sekä uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäviä energia- ja lämmitysjärjestelmiä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yleistietoa rakentamisen hiilijalanjäljestä ja sen osatekijöistä sekä laskemisesta. Osana opinnäytetyötä suunniteltiin pientalo, jonka tarkoitus oli toimia tyyppimallina hiilijalanjäljen laskennassa.

Opinnäytetyössä toteutettiin tutkimus tyyppipientalon päärakennusmateriaalien hiilijalan- ja hiilikädenjäljestä ympäristöministeriön julkaiseman Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän avulla. Tutkimuksessa testattiin ja analysoitiin testikäyttöön tarkoitetun työkalun toimivuutta ja siitä saatuja tuloksia. Tyyppipientalon vähähiilisyyden arviointia varten tutkimuksessa toteutettiin rakennuksen päämateriaalien määrälaskenta.

Tutkimuksessa selvisi, että tyyppipientalon betonirakenteiset alapohja ja perustukset kasvattavat pientalon hiilijalanjälkeä merkittävästi. Lasketun hiilijalanjäljen havaittiin olevan noin neljäkymmentä prosenttia hiilikädenjälkeä suurempi.

Ympäristöministeriön arviointimenetelmän luonnosversio todettiin toimivaksi työkaluksi suuntaa-antavaan rakennuksen vähähiilisyyden arviointiin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että jotkin arviointimenetelmän osiot olivat vaikeakäyttöisiä ja -selkoisia joko riittämättömän tiedon tai luonnosvaiheen keskeneräisyyden takia. Arviointimenetelmän testauskäyttö koettiin tulevaisuuden kannalta hyödyllisenä ja tärkeänä oppimiskokemuksena, sillä rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnin on määrä tulla pakolliseksi osaksi rakennusmääräyksiä ja täten tulevien rakennushankkeiden suunnittelua.