Tutkimuksen kohteena oli vuosina 2005–2008 toteutettu femaleMBA (fMBA) -hanke. Kyseessä oli naisille tarkoitettu julkisella rahoituksella tuettu johtamiskoulutus, josta vastasi Oulun seudun ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sitä, millainen yhteys fMBA-koulutuksella oli sen suorittaneiden naisten uriin ja johtamisosaamiseen. Tutkimuksella myös selvitettiin sitä, millaisena osallistujat kokivat sen, että koulutus oli tarkoitettu ainoastaan naisille. Aihetta tutkittiin teemahaastattelun keinoin koulutuksesta valmistuneiden naisten kokemusten näkökulmasta ja heidän kertomanaan. Tutkimukseen osallistui kaksikymmentä fMBA-koulutuksen suorittanutta naista. Tutkimus osoittaa, että määrätyt kohderyhmät kokevat tarvitsevansa julkisista varoista tuettua korkeatasoista naisten johtamiskoulutusta. Erityisesti pienyrittäjänaiset ja isompien yritysten tai muiden organisaatioiden keskijohdossa ja lähiesimiehinä toimivat naiset ovat tämän tutkimuksen perusteella sellaisia ryhmiä. Asiantuntijatehtävissä toimivat naiset, erityisesti jos he ovat uraorientoituneita ja heillä on peruskoulutus muulta kun liiketalouden tai johtamisen alalta, vaikuttavat myös hyötyvän tuetusta koulutuksesta. Tutkimus osoittaa, että nämä ryhmät eivät pääsääntöisesti olisi voineet hakeutua ei-tuettuun MBA-koulutukseen. Tutkimus toi esille, että hieman vajaa puolet osallistujista asennoitui epäillen tai ristiriitaisesti ainoastaan naisille tarkoitettuun koulukseen ennen koulutuksen alkua. Asennoituminen muuttui selvästi myönteisemmäksi koulutuksen aikana. fMBA-koulutuksen suorittaneet naiset kokivat ennen koulutusta asettamiensa urakehitystavoitteiden ylittyneen selvästi koulutuksen myötä. Tulos tukee kansainvälisiä tuloksia siltä osin, että MBA-ohjelmiin osallistujat yleensä kokevat saavansa urakehityshyötyjä. Myös johtamisosaamisen kehittyminen ylitti selvästi fMBA-osallistujien alkuperäiset osaamistavoitteet. Kaikki osallistujat kokivat edistymistä intrapersoonallisessa osaamisessa erityisesti johtajan identiteetin ja itseymmärryksen selventymisessä, kuten myös itseluottamuksen ja varmuuden lisääntymisessä. Johtajuusosaamisessa erityisesti jämäkkyyden ja delegoinnin taitojen koettiin parantuneen. Tuloksia voi selittää ainakin osittain naisryhmällä. Lisäksi osaamisen koettiin parantuneen strategisessa johtamisessa ja liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa sekä johtamisen käsitteellisessä osaamisessa. Niiden arvioitiin lisänneen uskottavuutta ja vakuuttavuutta johtamisessa. Tutkimus tuotti uutta teoreettista tietoa tekemällä uudenlaisen luokittelun johtamisosaamisen käsitteestä. Johtamisosaaminen käsitteellistettiin viiteen pääosaamisalueeseen ja kutakin aluetta yksityiskohtaisemmin kuvaaviin sisältöihin.