Kuljettamattajättämispäätös X-5-koodilla tarkoittaa sitä, että potilaan terveydentila on määritetty, eikä tarvetta ensihoidolle tai hoitotoimenpiteille ole. Potilaalla ei ole tarvetta hakeutua lääkärin vastaanotolle päivystystutkimuksiin. Potilas on tutkittu ja hänen peruselintoimintonsa ovat normaalit. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden tekemä hoidontarpeen määrittäminen ja siihen perustuvat kuljettamattajättä-mispäätökset asianmukaisesti tehtyjä.

Tässä määrällisessä tutkimuksessa läpikäytiin yhteensä 200 X-5-tehtävää. Se on noin 13 prosenttia kaikista vuonna 2014 X-5-koodilla päätetyistä ensihoitotehtävistä Jokilaaksojen pelastuslaitoksella. Aineisto valittiin satunnaisotannalla niin, että otanta oli tasainen koko vuoden ajalta ja koko pelastuslaitoksen alueelta. Ensihoitokertomusten analysoinnissa oli kaksi työvaihetta. Ensimmäisessä työvaiheessa käytiin läpi 200 ensihoitokertomusta tiedonkeruulomakkeiden avulla. Kertomuksista selvitettiin, mitä tutkimuksia potilaalle oli tehty, oliko lääkäriä konsultoitu, mihin vuorokauden aikaan päätös oli tehty ja millä tehtäväkoodilla tehtävä oli tullut. Toisessa työvai-heessa valittiin aineiston kolme yleisintä tehtäväkoodia. Näistä tehtävistä arvioitiin, noudattaako ensihoitohenkilöstö Ensihoito-oppaan ohjeistuksia kuljettamatta jättämisestä.

Tutkimusaineistossa yleisimmät tehtäväkoodit olivat kaatuminen (tehtäväkoodi 745), äkillisesti alentunut yleistila (705) ja selkä-, raaja- tai vartalokipu (783). Eniten tehtyjä tutkimuksia olivat tajunnan tason arviointi Glaskow’n kooma-asteikolla (88 %), syketaajuus (75,5 %), verenpaine (67 %) ja veren happisaturaatio pulssioksimetrillä mitattuna (69,5 %). Vähiten tehtyjä tutkimuksia olivat rytmin määrittäminen monitorilta (12 %), EKG (16 %), hengitysäänten kuuntelu (19 %), kivun arviointi (30,5 %) ja hengitystaajuuden laskeminen (34,5 %). Potilaille tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että potilaan kliininen tutkiminen on puutteellista ja luotetaan enemmän laitteiden antamiin tutkimustuloksiin. Yli 75 % X-5-päätöksistä oli tehty klo 16–08 välisenä aikana. Merkittävä osuus voi kertoa siitä, että pitkien kuljetusmatkojen vuoksi kynnys X-5-päätökseen voi olla matalampi virka-ajan ulkopuolella. Analysoiduista tehtävistä 14.5 %:ssa oli konsultoitu lääkäriä.

Toisella tutkimuskierroksella huomattiin, ettei kaatumistehtävälle (745) ole olemassa ohjeistusta kuljettamatta jättämisestä. Selkä-, raaja- tai vartalokiputehtävistä (783) 65 %:ssa ilmeni kuljettamatta jättämisen ehtojen täyttyminen. Puutteita kirjaamisessa ja toiminnassa ilmeni enemmän kyseessä ollessa äkillisesti heikentynyt yleistila (705). Yleisin puute oli potilaan ohjeistaminen tutkimuksiin hakeutumiseksi oireen selvittämistä varten (32 %).