Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vuonna 1822 valmistuneen Valtioneuvoston linnan tornikellon kahden kellotaulun (VN1 ja VN2) pigmenttejä ja dokumentoida siihen liittyvät muut osat, kuten soivat kellot. Suomessa on tutkittu etupäässä vain maalausten ja tapettien pigmenttejä, eikä maassamme ole julkaistu aiemmin yksittäisen tornikellon osien dokumentointia ja materiaalitutkimusta. Koska kyseessä oli merkittävä historiallinen esinekokonaisuus, opinnäytetyön oleellisena osana oli myös esineen alkuperän tutkimus.

Olen selvittänyt työssäni Valtioneuvoston linnan syntyhistoriaa ja tornikellon hankintaan liittyneitä vaiheita. Käännättin tätä työtä varten hovikelloseppä Christian Möllingerin tornikellotarjouksen saksasta suomeksi. Tarjouksesta voi lukea, millaisen kellon Engel olisi halunnut tilata ja mitä se olisi tullut maksamaan.

Kerron, miten Senaatin päätöksellä tornikello tilattiin lopulta maamme tunnetuimmalta kellosepältä Jaakko Ala-Könniltä, mikä hänen taustansa oli ja miltä hänen valmistamansa tornikellot yleensä näyttävät. Olen jäljittänyt tornikellon soivien kellojen alkuperän Pietarin sijasta Valdaihin.

VN:n kellotaulujen materiaaleista on otettu mikroskooppikuvia ja niitä on analysoitu kannettavalla EDXRF-laitteella ja FTIR/ATR-spektrometrillä. Kellotaulujen maalikerroksien poikkileikkausnäytteitä on tutkittu SEM-EDS- ja Raman-spektroskopiatekniikalla Espanjassa. Maalikerrokset sisälsivät seuraavia alkuaineita: C, Mg, Al, Si, S, K, Ca, Ti, Cr, Fe, Cu, Zn, Sn, Ba ja Pb. Kellotauluissa esiintyi mm. näitä pigmenttejä: hiilimusta (C), lyijyvalkoinen [2PbCO3•Pb(OH)2,], Preussinsininen {Fe4[(Fe4CN6)]3}, lyijykeltainen = massikot (PbO), keltainen sinkkikromaatti (ZnCrO4), yhdessä bariumsulfaatin (BaSO4) kanssa, ftalosyaniininsininen (C32H16N8Cu) ja titaanivalkoinen = rutiili (TiO2) sekä VN2:ssa lisäksi lyijypunainen (Pb3O4) ja punainen okra = hematiitti (Fe2O3). Näistä moderneja pigmenttejä ovat vuonna 1847 yleiseen käyttöön otettu sinkkikromaatti sekä titaanivalkoinen ja ftalosyaniininsininen, jotka ovat 1930-luvulta.

VN1:n kellotaulun eri värivaihtoehdot on ajoitettu analyysitulosten ja historiallisen kuvamateriaalin avulla. Opinnäyteyössä kerrotaan myös uudella kuva-aineistolla, miten tornikellon restaurointihanke toteutettiin vuonna 2010 ja kuinka siinä hyödynnettiin tutkimuksista saatuja tuloksia.