Väestön ikärakenteen muuttuessa tarvitaan uusien palvelumuotojen kehittämistä ja resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään ja tavoitteelliseen kotikuntoutukseen. Taustalla on ajatus siitä, että kotona tapahtuva kuntoutus vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja ehkäisee hakeutumista sairaalahoitoon. Helsingin kaupunki on lähtenyt kehittämään kotihoitoon moniammatillista kotikuntoutusmallia ”Kotikuntoutusmallista kotihoitoon”-kehittämishankkeessa, joka kestää syyskuusta 2013 kesäkuuhun 2015. Hanke toteutetaan etelän palvelualueen ja Kuntoutuksen osaamiskeskuksen yhteistyönä. Opinnäytetyömme on osa ”Kotikuntoutusmallin kriittiset tekijät” -kokonaisuutta, joka muodostuu kolmesta opinnäytetyöstä kehittämishankkeelle. Opinnäytetyömme noudattaa tapaustutkimuksen periaatteita, joiden tehtävänä on avata ja kuvata kotikuntoutuksen asiakkaiden toiminnallista osallistumista ja kotikuntoutuksen siihen tuomia muutoksia kolmen asiakasesimerkin kautta ja siten tuoda lisätietoa kotikuntoutuksen jatkokehittämiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin kolmelta kotikuntoutusprosessin läpikäyneeltä asiakkaalta, heidän kotikuntoutuksessa mukana olleilta lähihoitajilta ja kahdelta mukana olleelta toimintaterapeutilta. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen ympäristö kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallissa (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement, CMOP-E) sekä inhimillisen toiminnan mallissa (Model of Human Occupation, MOHO). Opinnäytetyömme tuloksen muodostavat kolme asiakasesimerkkiä ja huomiot kotikuntoutuksen tuomista muutoksista asiakkaiden toimintakyvyssä. Opinnäytetyömme tuo esiin asiakkaan kokemuksen kotikuntoutuksesta opinnäytetöiden kokonaisuudessa, jossa Kotilainen ja Vuori ovat selvittäneet kotikuntoutuksessa käytettyjen arviointimenetelmien tarkoituksenmukaisuutta kotikuntoutusprosessiin ja Mäkelä on tutkinut kotikuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä moniammatillisen yhteiskehittelyn keinoin. Aineistosta nousseiden tulosten ja aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja mediakeskusteluun tutustuttuamme, ehdotamme että kotona kuntoutuvien ihmisten sosiaaliset verkostot ja sosiaalisen ympäristön vaikutus hyvinvointiin huomioidaan kotikuntoutuksen kaltaisissa interventioissa systemaattisesti.