Työn aiheena oli kartoittaa HUSLABin hoitohenkilöstön kokemuksia laadunhallintajärjestelmästä päivittäisessä laboratoriotyössä. Työn tarkoituksena oli tarkastella henkilöstön kokemuksia laadunhallintajärjestelmästä HUSLABin strategiaa ohjaavan tuloskortin osa-alueiden mukaisesti. Näitä osa-alueita ovat henkilöstö, prosessit ja asiakkaat. Työ rajattiin käsittämään kolme HUSLABin vastuualuetta, jotka poikkesivat toisistaan muun muassa henkilöstön työnkuvan sekä laboratorion akkreditointitilanteen suhteen. Kiinnostuksen kohteena olevat vastuualueet olivat kliininen mikrobiologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede sekä kliininen neurofysiologia.

Työn aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 140 henkilöä. Kyselylomake sisälsi strukturoitujen monivalintakysymysten lisäksi avoimia kysymyksiä. Aineistoa käsiteltiin tilastollisesti SPSS– ohjelman avulla, käyttäen menetelminä ristiintaulukointia ja Pearsonin khiin neliö-testiä. Vastuualueiden välistä vertailua vaikeutti otoksen vinous ja kato, minkä vuoksi aineistoa käsiteltiin kokonaisuutena ja yhdistäen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä neurofysiologian vastuualueet.

Henkilökunnan kokemukset laadunhallintajärjestelmästä olivat pääasiassa myönteisiä, mutta laadunhallintajärjestelmän ja päivittäisen työskentelyn yhteyteen liittyi myös epätietoisuutta. Laadunhallintajärjestelmän koettiin muun muassa helpottavan työskentelyä ja parantavan palvelun laatua sekä lisäävän tulosten luotettavuutta. Laadunhallintajärjestelmän toteuttamisen koettiin myös kuuluvan koko henkilöstölle ja tukevan laboratoriotyön kehitystä. Myönteisistä kokemuksista huolimatta laadunhallintajärjestelmä koettiin jokseenkin epäselväksi ja vieraaksi, sillä vain noin puolet vastaajista koki sen tavoitteet selkeiksi ja useat toivoivat lisää perehdytystä laatuun liittyen.

Saadut tulokset kuvaavat suuntaa-antavasti henkilökunnan käsityksiä laadunhallintajärjestelmästä ja sen toimivuudesta. Hoitohenkilöstön käsitystä ja ymmärrystä laadunhallinnasta voitaisiin jatkossa kehittää kokonaisvaltaisemmaksi, jolloin toiminnan merkitys hahmottuisi paremmin. Laadunhallintajärjestelmään liittyvää epätietoisuutta voitaisiin mahdollisesti vähentää laatukoulutuksen ja perehdytyksen lisäämisellä.