Opinnäytetyössäni analysoin Freddie Hubbardin ja Woody Shaw'n soolot heidän yhteislevytyksensä Double Taken kappaleesta Sandu. Teen vertailua heidän tyylilleen ominaisista soittotavoista blues-kappaleessa, siitä kuinka ne eroavat toisistaan ja myöskin yhtäläisyyksistä. Tarkennan analyysini vertailemalla kuinka heidän soitostaan ilmenee blues-, bebopja ulossoittoilmiöt. Lisäksi tutkin heidän soolojensa äänialojen käyttöä. Perustan analyysini itse tekemääni soolotranskriptioon molempien trumpetistien sooloista. Käytän transkriptiotani "upottamalla" siitä näytteitä tekstin sekaan ilmiöiden havainnollistamiseksi. Olen tehnyt myöskin kuvaajan heidän soolojensa äänialoista kokonaisuutta havainnollistaakseni ja vertailua helpottaakseni. Olen myös koonnut heidän molempien sooloistaan taulukot johon olen prosentuaalisesti listannut trumpetistien bluesin, bebopin ja ulossoiton käyttöä. Analyysin tulokset olivat odotettuja ja osittain odottamattomia. Bluesfraasien käyttö näkyi molempien trumpetistien sooloissa. Freddie Hubbardilla bluesfraasit olivat kaksi (2) kertaa enemmän käytössä kuin Woody Shaw'lla. Myös bebop-melodiat olivat selkeästi enemmän osana Hubbardin musiikillista sanavarastoa kuin Shaw'lla. Ulossoittoa analysoidessa oletin Woody Shaw'n soolossa olevan näitä ilmiöitä enemmän kuin Freddie Hubbardilla. Oletukseni pitikin siltä osin paikkansa, sillä Woody Shaw'n soolo sisälsi paljon ulossoittoa. Yllätyksekseni kuitenkin Freddie Hubbardin soolosta jäi puuttumaan lähes täysin ulossoitto, vaikka hänellä sellaiseen taipumusta välillä onkin. Äänialoja analysoidessa kävi ilmi että Hubbard soittaa soolossaan korkeampia ja matalampia nuotteja kuin Shaw. Kuvaajalla heidän soolonsa äänten korkeudet etenevät hyvin saman kaltaisina.