Opinnäytetyöni tarkoituksena on yhdessä jokaisen kielikylpyryhmässä olevan lapsen kanssa tehdä satukirja, joka toisi nimenomaan heidän äänensä kuuluviin. Työn tarkoituksena on myös tukea lapsen osallisuutta päivähoidossa ja rohkaista heitä ilmaisemaan itseään myös ruotsinkielellä. Toiminnallisen opinnäytetyöni aihe muodostui yhteistyössä Helsingin Lauttasaaressa toimivan päiväkoti Lokin johtajan sekä ruotsinkielisen kielikylpyryhmän kasvattajien kanssa. Opinnäytetyöni toimintaympäristönä toimii suomalaisessa päiväkodissa oleva ruotsinkielinen kielikylpyryhmä. Ryhmään kaivattiin lapsilähtöinen sekä lapsen osallisuutta tukeva materiaali, joka myös osaltaan tukisi lasten terveen itsetunnon kehitystä. Myös kielikylvyn yleiset toimintaperiaatteet sekä lasten kielenkehitystä tukevat toimintatavat tuli ottaa työni suunnittelussa sekä toteutuksessa huomioon. Kielikylpyryhmässä lapsia on 22 ja he ovat iältään 4-6 vuotiaita.

Opinnäytetyöni teoreettisena viitekehyksenä toimii lapsen osallisuus sekä lapsilähtöisyys. Näiden teemojen kautta myös lapsen itsetunnon vahvistaminen on osana opinnäytetyötäni. Menetelminä työssäni käytän sadutusta sekä dialogia. Sadutus on jo itsessään osallisuutta tukeva menetelmä ja yhdessä dialogisuuden kanssa ne tukevat työni teoreettista viitekehystä.

Sadutin kielikylpyryhmän lapsia keväällä 2009. Sadutuksen yhteydessä lapsilla oli myös mahdollisuus piirtää kuva/kuvia kyseisestä sadusta/saduista. Lasten oma kirja koostuu heille tärkeistä asioista tarinoiden ja kuvien muodossa. Kirja muodostuu lapsille tärkeistä teemoista, kuten ystävyydestä, harrastuksista, pelosta, ilosta ja jopa surusta. Tulevaisuudessa lapsilla olisi mahdollisuus jatkaa kirjaa omassa tahdissaan kehityskansion tapaan.

Arvioidessani satukirjaprojektia voin todeta sadutuksen lisäänneen lasten osallisuuden tunnetta lapsilähtöisen toimintani ansiosta. Lapset oppivat työni pohjalta vaatimaan kuuntelemista niin päivähoidon kasvattajilta kuin kotona vanhemmiltakin. Lapset oppivat kuuntelemisen merkityksen kiireen hallitsemassa yhteiskunnassamme. Hiljaiset lapset rohkaistuivat kertomaan satuja ja kova äänisimmät lapset puolestaan ymmärsivät, että he ovat arvokkaita sellaisena kuin ovat. Opinnäytetyöni merkittävänä johtopäätöksenä voin todeta, että lapsen osallisuuden tukeminen ja lapsilähtöisten menetelmien käyttäminen päivähoidon arjessa tuottavat merkittäviä tuloksia.