Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mikä on likitaitteisuuden maailmanlaajuinen tilanne ja miten sitä saataisiin vähenemään. Tarkoituksena oli kuvata ulkoilun ja lähityöskentelyn vaikutusta myopiaan ja ottaa tarkasteluun mukaan myös terveyden edistämisen näkökulma. Tämän lisäksi perehdyttiin myopian riskitekijöihin ja esiintyvyyteen sekä hoitokeinoihin, atropiiniin ja ortokeratologiaan. Pohjalla käytettiin sosiaalis- kognitiivista teoriaa. Tavoitteena oli tutkimustulosten valossa koota yhteen myopian tämänhetkinen tilanne ja pohtia miten siihen voitaisiin yksilö- ja yhteisötasolla vaikuttaa riskitekijät ja hoitomuodot huomioiden.

Työ toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku toteutettiin ProQuest ja Science Direct- tietokannoista, jotka todettiin aiheen kannalta kattavimmiksi tietokannoiksi. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 21 tutkimusta, jotka käytiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla läpi. Aineiston laadun arviointi toteutettiin Joanne Briggs Instituten laatimien kriittisen arvioinnin tarkistuslistojen avulla. Tutkimuskysymysten mukaisesti tarkasteltiin tuloksia ja tehtiin pohdintaa aihealueesta. Tutkimuskysymykset olivat: Mitä terveyden edistäminen merkitsee myopiassa ulkoilun ja lähityöskentelyn näkökulmasta? Mitkä ovat myopian kehitykseen vaikuttavat riskitekijät? Mitä ovat myopian hoitomuodot? Minkälaisia tuloksia myopian hoitomuodoilla on saatu?

Työn keskeisinä tuloksina todettiin, että lasten ulkoiluun ja etenkin lähityöskentelyyn vaikuttamalla voidaan torjua myopian etenemistä. Jotta ulkoilu vähentää myopian etenemistä, tulee sitä toteutua päivittäin riittävästi (2–3 h). Tämä osoittautui haasteelliseksi tekijäksi etenkin vanhempien lasten kohdalla. Lähityön osalta, intensiteetin ja työskentelyetäisyyden lisäksi, päivittäiset suositukset olivat maksimissaan 2–3 tuntia koulupäivien jälkeen. Myopiaan vaikuttavat keskeiset riskitekijät olivat ikä, sukupuoli ja vanhempien likitaitteisuus. Hoitomuodoista tarkasteltiin atropiini- tippoja ja ortokeratologiaa. Molemmilla hoidoilla on saatu tilastollisesti merkittäviä tuloksia myopian vähentämisessä.

Johtopäätöksinä terveyden edistämisen näkökulmasta ulkoiluun ja lähityöskentelyyn voidaan vaikuttaa yksilö- sekä yhteisötasolla, jolloin myös likitaitteisuuden etenemistä hillitään. Ulkoilu- ja lähityöskentelysuositusten lisäksi on tärkeää tiedostaa myös likitaitteisuuteen vaikuttavat riskitekijät, jotka osaltaan vaikuttavat likitaitteisuuden etenemiseen. Vaikka likitaitteisuuden hidastamista voidaan toteuttaa omalla toiminnalla, on kuitenkin hyvä pitää mielessä myös siihen käytetyt erilaiset tulokselliset hoitomuodot, kuten atropiini ja ortokeratologia.