Opinnäyteyössäni tutkin millainen on hyvä bassosoundi tämänpäiväisessä metallimusiikissa. Ensiksi tutkin kolmen basistin, Amos Williamsin, Jon Stockmanin ja Adam ”Nolly” Getgoodin mietteitä bassosoundista, jonka jälkeen yritän jäljitellä heidän bassosoundejaan äänittämällä pätkät heidän tuotannoistaan. Lopuksi sovellan heidän soundejaan omissa sävellyksissäni, jonka ansiosta opin parhaiten käyttämään niitä käytännössä.

Tavoitteena oli oppia ymmärtämään, miten muodostetaan hyvä bassosoundi ja mitä siihen tarvitaan. Käsittelemieni basistien tyylilaji on melko suppea ja subjektiivisesti valittu, mutta koen heidän bassosoundien olevan kuitenkin hyvin yleishyödyllisiä, joten ne sopivat muihinkin metallimusiikin tyylilajeihin. Olen itse näiltä basisteilta oppinut suurimmalta osalta muodostamaan oman soundini metallimusiikissa, joten toivon tästä olevan apua muillekin basisteille.

Työssäni käsittelen kolmea eri soundityyliä, joiden avulla pystyy muodostamaan bassosoundin suurimpaan osaan tilanteista. Amos Williamsin soundi sopii slapbassoon ja puhtaaseen soundiin, Jon Stockmanin soundi sopii ison ja aggressiivisen bassosoundin tuottamiseen ja Adam ”Nolly” Getgoodin plektrasoundi sopii aggressiiviseen kitaroita tukevaan bassosoundiin. Omien sävellysten osiossa käsittelen myös Nollyn soundia sormilla, joka minun mielestäni on myös todella varteenotettava vaihtoehto.

Opinnäytetyöni tuloksena voisi yleisesti sanoa, että särösoundi on hyvä silloin, kun basson puhdasta soundia on mukana särön kanssa. Soittotekniikka on myös keskeisessä osassa hyvää bassosoundia. Willaimsin slapbasso, Stockmanin aggressiivinen sormisoitto ja Nollyn slap-tyylinen plektrankäyttö kertoo, että aggressiivinen ja tasapaksu soundi tekee jo basson puhtaasta soundista laadukkaan, joka on jokaisen hyvän bassosoundin perustana.

Opinnäytetyöni on pääasiassa suunnattu muille basisteille tai bassonsoitosta kiinnostuneille, jotka haluavat oppia muodostamaan hyvän bassosoundin tämänhetkisen metallimusiikin standardien tasolle.