Insinöörityön tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään graafisen teollisuuden asiantuntijoiden ja mediatoimistojen edustajien näkemystä painoviestinnän nykytilasta sekä sen tulevaisuutta digitalisoitumisen seurauksena. Työssä tutkittiin, onko painaminen kuolemassa vai jatkuuko painetun median tarina digitaalisen median rinnalla, mahdollisesti täydentäen toisiaan. Lisäksi pyrittiin selvittämään asiantuntijoiden kokemuksien, mielipiteiden ja esimerkkien kautta, mikä painetun median merkitys on markkinoinnissa.

Nykypäivänä media on läsnä ympäri vuorokauden ja sen käytön koetaan vielä lisääntyneen koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen seurauksena. Kantarin keräämien tietojen mukaan vuonna 2019 mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 259 miljoonaa euroa ja mainonnan määrä kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2020 mediamainontaan käytetty rahamäärä ei yltänyt koronavirusepidemian vaikutuksesta samaan kuin vuonna 2019. Kuitenkin painettu lehti kerää edelleen lukijoita, ja kansallisen mediatutkimuksen teettämän tutkimuksen mukaan sanomalehtien sisältö tavoittaa viikoittain 93 prosenttia suomalaisista.

Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna puhelinhaastatteluna, koska haluttiin selvittää tutkimuksen kohderyhmän omia kokemuksia ja tulkintoja painetun median nykytilanteesta ja näkemyksiä tulevaisuudesta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla alalla työskenteleviä yrityksiä. Haastattelut pyrittiin esittämään insinöörityöraportissa mahdollisimman havainnollisesti ja selkeästi käyttämällä tutkimusmenetelmille suositeltuja analyysimenetelmiä ja tulosten esittämisen tapoja. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että painettu media toimii yhä vahvasti itsenäisesti sekä digitaalisen median rinnalla. Painoviestintä koetaan luotettavana ja vaikuttavana mediana. Sen fyysisyys on tärkeä voimavara edelleen suunnitella ja tuottaa painettuja tuotteita, erityisesti perinteisiä painotuotteita ja asiakaslehtiä.