Tämän työn tavoitteena on nostaa esille musiikkipedagogikoulutuksen kehittämistarpeita, jotta opettajilla olisi tulevaisuudessa paremmat ammatilliset valmiudet kohdata työssään erilaisia oppijoita, vastata yksilöllistämisen haasteisiin ja toimia uusissa ympäristöissä. Näen erittäin tarpeellisena myös keskustelun aikaansaamisen erityismusiikkikasvatuksen merkityksestä ja tarpeellisuudesta sekä tasa-arvoisista musiikin opiskelumahdollisuuksista. Haluan myös rohkaista jo työssä olevia musiikkipedagogeja kohtaamaan erilaisia oppijoita ja hankkimaan itselleen sopivaa täydennyskoulutusta.

Tutkimuksen ytimessä on neljä asiantuntijahaastattelua. Haastattelut pohjautuvat neljään teemaan, joista jokainen muodostaa tässä tutkimuksessa oman lukunsa. Haastattelutuloksia täydentää jokaisen teeman tarkastelu myös kirjallisuuden ja omien näkemysten valossa.

Tämä tutkimus osoitti, että erilaisten oppijoiden kohtaamisessa musiikkipedagogin asenne, vuorovaikutustaidot, yksilölliset opetussuunnitelmat, uusien menetelmien ja materiaalin kehittäminen nousevat avainasemaan. Erilaiset oppijat haastavat musiikkipedagogin, musiikkipedagogikoulutuksen ja musiikkioppilaitokset uudelleen ajatteluun musiikkikasvatuksen tavoitteista ja saavutettavuudesta. Lisäämällä musiikkipedagogien koulutukseen erityispedagogisia aineksia sekä tarjoamalla mahdollisuuden käytännön työharjoitteluun ja workshopeihin, voisi kynnys erilaisuuden kohtaamiseen ja hyväksymiseen madaltua. Koulutuksen avulla musiikkipedagogit saisivat ammatillisia valmiuksia yksilöllistämiseen ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimiseen.

Erityismusiikkikasvatuksen alueella tehdään merkittävää pedagogista ja menetelmällistä kehitystyötä, josta hyötyy koko musiikkikasvatuksen kenttä. Erityismusiikkikasvatuksen avulla tarjoutuu myös erilaisille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua tavoitteellisiin musiikkiopintoihin. Musiikki kuuluu kaikille.