Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten äitien ja nuorten yksinhuoltajaäitien voimaantumista ja terveyttä edistäviä sekä heikentäviä tekijöitä. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tässä opinnäytetyössä nuorilla äideillä ja nuorilla yksinhuoltajaäideillä tarkoitetaan alle 25-vuotiaita äitejä.

Aineisto hankittiin pääosin hoitotieteellisiä julkaisuja sisältävistä CINAHL- ja Ovid-tietokannoista. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 11 tutkimusartikkelia sekä yksi pro gradu -tutkielma, joiden tutkimustulokset ovat yleistettävissä länsimaiseen yhteiskuntaan. Tutkimustulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Nuorten äitien sekä yksinhuoltajaäitien voimaantumista ja terveyttä edistäviksi tekijöiksi osoittautuivat tutkimusaineiston perusteella monipuoliset tukiverkostot, riittävä tiedonsaanti, äidiksi kasvamisen ja aikuistumisen kokemukset sekä lapsi motivoivana tekijänä. Monipuolisilla tukiverkostoilla tarkoitetaan läheisten, ammattilaisten ja vertaisten muodostamia sosiaalista ja emotionaalista tukea tarjoavia verkostoja. Riittävä tiedonsaanti lapsen kasvusta ja kehityksestä, vanhemmuustaidoista sekä imetyksestä lisää positiivista asennoitumista ja edistää sekä äidin että lapsen hyvinvointia. Äidiksi kasvamisen ja aikuistumisen kokemusten kautta nuori äiti ottaa vastuuta elämästään ja voimaantuu. Lapsen näkeminen motivoivana tekijänä positiiviseen muutokseen esimerkiksi elintavoissa edistää äidin terveyttä.

Nuorten äitien ja yksinhuoltajaäitien voimaantumista ja terveyttä heikentäviä tekijöitä ovat tukiverkostojen riittämättömyys, tiedon puute, ennakkoluulot, paineet ja epävarmuus sekä sosioekonomiset tekijät. Tukiverkostojen määrällinen ja laadullinen riittämättömyys lisää nuoren äidin kokemaa stressiä. Tiedon puute merkitsee tarvetta vauvan hoitoon, ravitsemukseen sekä äidin hyvinvointiin liittyvälle tiedolle. Ulkopuolisten ennakkoluulot leimaavat nuoria äitejä ja nuoria yksinhuoltajaäitejä, mikä aiheuttaa epävarmuuden ja pärjäämättömyyden tunteita. Sosioekonomisista tekijöistä esille nousee nuorten äitien ja nuorten yksinhuoltajaäitien pienituloisuus ja kouluttautumattomuus.

Katsauksesta saatuja tuloksia voi hyödyntää neuvolassa ja nuorten äitien parissa toimivien järjestöjen toiminnan suunnittelussa.