Ihmiset saavat suurimman osan elohopeasta ravinnosta, erityisesti kalasta (60 - 90 %). Kalaan kertyneestä elohopeasta 90 % on metyylielohopeaa, joka on myrkyllisin epäorgaanisen elohopean yhdisteistä. Haitallisten terveysvaikutusten vuoksi Pohjois-Karjalan vesistöjen elohopeatilannetta on tutkittu järjestelmällisesti 1980-luvulta lähtien. Vuosina 2001 ja 2005 havaittiin kaloissa elohopeapitoisuuksien ylityksiä. Kohonneiden pitoisuuksien vuoksi Joensuun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan vuosille 2011—2014 sisällytettiin kalojen elohopeapitoisuuksien selvittäminen Pohjois-Karjalan vesistöalueella. Raportti käsittelee hankkeen ensimmäistä osuutta, joka koostuu Pielisjoen, Pielisen, Höytiäisen, Koitereen ja Koitajoen alueista.

Tutkitut kalalajit ahven, hauki, made ja kuha kerättiin alueiden kalastajilta ja kalastuksen harrastajilta. Näytteet lähetettiin Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorioon tutkittavaksi. Tulokset analysoitiin ja niistä tehtiin tarvittavat johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet sekä esitettiin mahdolliset syöntirajoitukset.

Kohonneita kalojen elohopeapitoisuuksia havaittiin pääosin Koitajoen säännöstelyissä vesistöissä, vesivoimalaitosten vaikutusalueella ja turvetuotantoalueiden alapuolisissa vesistöissä.

Tutkimuksella saadaan tietoa kalojen elohopeapitoisuuksista ympäristönsuojelu ja -kalatalous-viranomaisille, kalastusalueille, kalastajille, kuluttajille ja muille kalan käyttäjille.