Tulevaisuudessa metsänomistajien eläköityminen ja kaupungistuminen kiihtyy. Yhä harvempi metsänomistaja on ammatiltaan maa- tai metsätalousyrittäjä. Syntyperäisten kaupunkilaisten alkaessa periä metsätiloja voidaan olettaa suhteen maaseutuun heikkenevän entisestään. Uusmetsänomistajista jo puolet asuu metsänsä sijaintikunnan ulkopuolella.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää uusien metsänomistajien asenteita, toiveita ja haluja metsien käyttöä, sekä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tarjoamia palveluja kohtaan. Kartoittamalla uusien metsänomistajien asenteita pystytään Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen neuvontaa ja markkinointia kehittämään tehokkaammaksi, ja vastaamaan paremmin uusien metsänomistajien toiveita.

Uusia metsänomistajia haastateltiin kirjeitse toteutetulla kyselyllä. Kyselyssä selvitettiin asenteiden ja arvojen lisäksi tyytyväisyyttä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteydenottoihin, neuvonnan ja markkinoinnin keinoihin, sekä palvelun laatuun. Kyselyn tuloksia tulkittiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Vastauksista saatiin pelkistämällä ja yhdistelemällä esille keskeinen tieto. Tätä tietoa soveltamalla pohdittiin kehittämistoimenpiteitä uusien metsänomistajien neuvontaan ja markkinointiin.

Uusien metsänomistajien kokemattomuus ja monitavoitteisuus metsäasioissa haastaa organisaatioiden neuvojia. Metsänhoitoyhdistyksen tunnettuutta tulee parantaa, jotta uudet metsänomistajat olisivat tietoisia sen tarjoamista palveluista. Metsänhoidon hyötyjen korostaminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, koska metsätilaa ei enää nähdä ensisijaisesti taloudellisen turvan lähteenä. Uudet metsänomistajat tulee ottaa paremmin huomioon. Kohdistetusta markkinoinnista ja neuvonnasta hyötyy lopulta asiakas, metsä, sekä metsänhoitoyhdistys.