Tämän opinnäytetyön aiheena on sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttäjätutkimus kohdeyritykselle. Kohdeyritys toimii kaupanalalla. Kohdeyrityksessä sähköinen rekrytointijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005, jonka jälkeen sen käyttäjämäärä on kasvanut vuosittain. Käyttäjämäärän lisääntyessä haluttiin lisää tietoa rekrytointijärjestelmän toimivuudesta, tietojen kattavuudesta ja ongelmista, jotta ohjelmaa voidaan kehittää ja ongelmakohtiin puuttua.

Sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttäjätutkimus toteutettiin keväällä 2012 Internetissä sähköistä tutkimusjärjestelmää hyödyntäen. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat kohdeyrityksen esimiehet, jotka ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet sähköistä rekrytointijärjestelmää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimus-menetelmää. Kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä vastaajista haluttiin saada numeraalista yksityiskohtaista tietoa, kun taas kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä haluttiin perehtyä asiaan hieman syvemmin. Kyselyn tavoitteena oli saada tietää, miten rekrytointijärjestelmä kaiken kaikkiaan toimii ja tukeeko se eri esimiesten mielestä kohdeyrityksen rekrytointia.

Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, tutkimusluvusta ja johtopäätöksistä. Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti rekrytointia ja koko rekrytointiprosessia ja siihen kuuluvia eri vaiheita, sillä se on aikaa ja resursseja vaativa prosessi. Teoriaosuudella keskitytään sähköiseen rekry-tointiin ja erilaisiin rekrytointijärjestelmiin ja mitä niillä tarkoitetaan, sillä sähköisestä rekrytoinnista on tullut monen yrityksen merkittävin rekrytointikanava. Teoriaosuuden jälkeen esitellään tutkimus ja miten se on toteutettu sekä kerrotaan hieman kohdeyrityksestä ja sen rekrytointijärjestelmä. Opinnäytetyön lopussa avataan ja ristiintaulukoidaan tutkimustuloksia ja tehdään yhteenveto tuloksista johtopäätöksissä.

Tutkimustuloksista ilmeni, että rekrytointijärjestelmän käyttäjät ovat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä järjestelmään ja sen käyttöönottoon. Järjestelmän ongelmia ovat esimerkiksi se, että työnhakijat voivat jättää hakemuksia ilman sähköpostiosoitetta sekä järjestelmän etusivun puutteellisuus. Eduiksi koettiin muun muassa järjestelmän nopeus ja työmäärän väheneminen. Tutkimustuloksista ei ilmennyt suuria kehittämiskohteita, mutta ne vahvistivat näkemystä siitä, mitä mieltä järjestelmän käyttäjät ovat järjestelmästä sekä mikä siinä on onnistunutta ja mikä aiheuttaa ongelmia.