Haku

Vajaaravitsemuksen hoito kansainvälisesti - kirjallisuuskatsaus

QR-koodi

Vajaaravitsemuksen hoito kansainvälisesti - kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena on koota Peijaksen sairaalalle integroiva kirjallisuuskatsaus vajaaravitsemuksesta ja ravitsemuksesta käyttäen apuna kansainvälistä kirjallisuutta ja tutkimustietoa. Integroiva kirjallisuuskatsaus soveltui parhaiten laaja-alaisen aineiston käsittelyyn. Vajaaravitsemus on yhden tai useamman ravintoaineen saannin puutetta tai ylimäärää.

Tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta vajaaravitsemuksen haitoista ja vaikutuksista sekä oikeanlaisen ravitsemuksen tärkeydestä. Vajaaravitsemuksen yleisyyttä ja haittoja erikoissairaanhoidossa on tutkittu vähän. Vuosittaiset, ylimääräiset kustannukset vajaaravitsemuksen hoidossa ovat Suomessa useita miljoonia euroja. Kustannuksia tarkastellessa vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy tulee hoitoa halvemmaksi, mikäli siihen panostetaan riittävästi ja oikeanlaisin metodein.

Opinnäytetyön tutkimuskysymys on "Mitä kansainväliset tutkimukset kertovat vajaaravitsemuksen haitoista ja vaikutuksista hoitotyössä?” Tutkimuksista nousi esiin kolme keskeistä teemaa: vajaaravitsemuksen kustannukset, vajaaravitsemuksen vaikutus sairaalahoitojakson pituuteen ja vajaaravitsemuksen mahdollisesti aiheuttama suurempi potilaskuolleisuus. Tutkimuksiin valittiin kuusitoista kansainvälistä tutkimusta. Tutkimuksien potilasryhmänä olivat aikuispotilaat.

Seitsemän tutkimuksen mukaan kuolleisuusaste on noin neljä kertaa suurempi vajaaravituilla kuin heillä, joilla on hyvä ravitsemustila. Yhdentoista tutkimuksen keskiarvon mukaan vajaaravitsemus aiheuttaa keskimäärin kolme sairaalassaolopäivää lisää. Seitsemän tutkimuksen keskiarvon mukaan vajaaravitun potilaan hoito maksaa n. 80 % enemmän kuin potilaalla, jolla on hyvä ravitsemustila. Saadut tulokset vastaavat hyvin aikaisempia tutkimuksia. Tutkimustulokset osittavat vajaaravitsemuksen hoidon ja ennaltaehkäisyn tärkeyden.

Opinnäytetyssä käytettyjen kansainvälisten tutkimusten mukaan suosittelemme hoitotahoja panostamaan yksilölliseen ravitsemukseen, kattavaan vajaaravitsemusriskin seulontaan ja riittäviä resursseja hoitohenkilökunnalle huolehtia molemmista. Koulutustahoille suosittelemme kehittämistyöksi vajaaravitsemuksen seulonnan kehittämistä.

Tallennettuna: