Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueen puukauppatapojen nykytilaa ja kehitystä tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös selvittää puukauppatavan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja sitä, tapahtuuko eri puukauppatapojen välillä tulevaisuudessa siirtymää. Opinnäytetyöni tuottaman tiedon avulla Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen puukaupallisia palveluita pyritään kehittämään enemmän metsänomistajien tarpeita vastaaviksi.

Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin 400:lle Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueen metsänomistajalle tammikuussa 2012. Vastauksia tuli 156 kappaletta, ja vastausprosentiksi muodostui 39 prosenttia. Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla, jolla tehtiin myös tarvittavat kuvaajat ja ristiintaulukoinnit. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khiin neliö -testillä.

Kyselytutkimuksen perusteella suosituin tapa tehdä puukauppaa oli suora asiointi puunostajan kanssa (57 % vastaajista). Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppaa oli käyttänyt 35 prosenttia vastaajista ja metsäyhtiöiden puukauppasopimusta oli käyttänyt kahdeksan prosenttia vastaajista. Vastausten perusteella puukauppatavoissa ei tapahdu suuria muutoksia lähiaikoina. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan osuus näyttäisi kuitenkin hieman kasvavan tulevaisuudessa ja suorien kauppojen osuus hieman vähenevän. Metsänhoitoyhdistyksen puukaupallisten palveluiden markkinoinnin tehostamisella voisi olla vaikutusta valtakirjakauppojen määrän lisääntymiseen.

Tärkeimmät puukauppatavan valintaan vaikuttavat tekijät olivat taloudellinen kannattavuus ja helppous. Suoraan puunostajan kanssa asioineilla metsänomistajilla oli usein kokemusta puukaupoista, ja he uskoivat saavansa puusta paremman hinnan ilman välikäsiä. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppaa käyttäneet olivat tavallista useammin kokemattomia puukaupassa ja luottivat metsänhoitoyhdistyksen puukauppatarjousten kilpailuttamisen ja ammattitaidon takaavan heille parhaan taloudellisen kannattavuuden. Myös puukauppatavan helppous etämetsänomistajalle oli merkittävä syy valita metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa. Metsäyhtiöiden puukauppasopimuksia käyttäneet metsänomistajat omistivat keskimääräistä suurempia metsätiloja ja pitivät hintatakuun saamista tärkeänä.