Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mille lääkinnälliselle ensihoidon osaamistasolle puolustusvoimien helikopterivirka-apupäivystyksessä mukana olevat helikopteripintapelastajat tulisi kouluttaa, jotta he pystyisivät selviytymään haastavistakin potilastilanteista mahdollisimman hyvin. Tutkimuksella pyrittiin myös selvittämään niitä eri keinoja, joilla saavutettu koulutustaso kyettäisiin pitämään yllä tehokkaasti. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli neljä päättävässä asemassa työskentelevää ja NH-90 kuljetushelikopterin virka-aputehtävien suunnittelutyöryhmässä mukana ollutta lääkäriä. Haastattelut toteutettiin helmi-huhtikuussa 2011 haastateltavien omilla työpaikoilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan haastateltavat kokivat välittömän tarpeen helikopteripintapelastajien lääkinnällisen koulutuksen järjestelmälliselle kehittämiselle. Koulutuksen tason tulee lähtökohtaisesti olla vähintäänkin ensivastetasoa lisättynä helikopteritoiminnan mukana tuomia erityiselementtejä. Koulutusta perustason sairaankuljettajan pätevyyteen tulisi jatkossa harkita ammattitaitoisemman ensihoitokyvyn luomisen, sekä sujuvamman päivitys ja kertauskoulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Suunnittelutyöhön tulisi nimetä sekä ensihoitoon että pintapelastajien toimintaan perehtynyt henkilö, jonka tehtävänä on luoda järjestelmällinen koulutussuunnitelma pintapelastajille. Koulutuksen tulee pitää sisällään sekä teoriaopintoja että käytännön oppimisjaksoja hoitoyksikössä sairaankuljetuksessa. Helikopteripintapelastajien tulisi tuntea myös julkinen ensihoitojärjestelmä hyvin mahdollisimman sujuvan ja tehokkaan yhteistyön saavuttamiseksi. Koulutukselle tulee luoda yhteistyössä puolustusvoimien vastuulääkärin ja siviiliensihoidon vastuulääkäreiden kanssa selkeät tavoitteet ja vaatimukset lääkehoidon ja erityistoimenpiteiden toteuttamisesta.