Masennus on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja ja masennuksesta johtuvien vuotuisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ovat suuret. Aihe liittyy viimeaikaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun työurien pidentämisestä. Työntekijöiden työurien pidentämiseksi on jo tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka velvoittavat työntekijää, työnantajaa ja työterveyshuoltoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tekijät vaikuttavat masennukseen sairas-tuneen työntekijän työhönpaluuseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa masentuneen työntekijän työhönpaluuta tukeville tahoille kuten esimiehille, työyhteisöille, työterveyshuolloille ja kuntoutuksen ammattilaisille.

Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haku tehtiin englannin-kielisillä asiasanoilla PubMed-, Cinahl- ja Academic Search Elite -viitetietokannoista. Lopullinen aineisto muodostui viidestä tieteellisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Masennuksen vuoksi sairauslomalla olevan työntekijän työhönpaluuseen vaikuttavat tekijät ovat yksilöön, terveyteen, työhön sekä esimiestyöhön ja johtamiseen liittyviä. Yksilön tausta, ihmissuhteet ja erityisesti persoonallisuus ja asenteet vaikuttavat oleellisesti työhönpaluun onnistumiseen. Terveydentilaan ja hoitoon liittyvät tekijät voivat olla joko työhönpaluuta hidastava tai edistävä tekijä. Onnistuneen työhönpaluun edellytyksenä on toimiva ja kannustava työyhteisö, jossa myös esimiehet ja johto tukevat työntekijää.