Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Taksvärkki ry:n kehityskasvatuksen vaikutuksia suomalaisten opiskelijoiden asenteisiin. Tarkoitus oli kuulla oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia kehityskasvatuksen oppitunneista, ja muodostaa niiden pohjalta kuvaa kehityskasvatuksen vaikutuksista. Taksvärkki ry:n oppitunnit ovat sisällöllisesti kehityskasvatusta, joka on kansainvälisyyskasvatuksen osa-alue. Siitä käytetään myös nimitystä globaalikasvatus. Lisäksi tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa kehittämisehdotuksia Taksvärkki ry:n kansainvälisyyskasvatustoimintaan yleisesti ja siten, että toiminta olisi yhä vaikuttavampaa. Arviointi liittyy kiinteästi Taksvärkki ry:n lukuvuoden 2012–2013 kampanjaan, jonka teema on Guatemala. Tulosten pohjalta järjestön on mahdollista edelleen kehittää kehityskasvatusta.

Arviointi on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina syksyllä 2012. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, joihin osallistuneet oppilaat olivat 12–18 vuoden ikäisiä nuoria suomalaisista yläkouluista, lukioista ja ammattioppilaitoksista. Haastateltavat olivat osallistuneet Taksvärkki ry:n kehityskasvatuksen oppituntiin tai työpajaan syksyn 2012 aikana. Haastatteluita tehtiin yhteensä kolmetoista (13) syyskuun ja lokakuun 2012 aikana, ja niihin osallistui yhteensä 47 oppilasta. Haastattelut toteutettiin Etelä- ja Itä-Suomen alueella. Haastattelut olivat luonteeltaan ryhmähaastatteluita, joissa käytettiin luovia toiminnallisia menetelmiä dialogisuuden lisäämiseksi ja haastattelujen monipuolistamiseksi. Opinnäytetyöprosessi alkoi kesällä 2012 ja kesti saman vuoden marraskuuhun saakka. Aineiston perusteella on arvioitu Taksvärkki ry:n kehityskasvatuksen vaikutuksia ja onnistumista sen tavoitteissa. Arviointi perustuu Taksvärkki ry:n kolmen erilaisen kehityskasvatuksen oppitunnin arviointiin.

Arvioinnin pohjalta on esitetty toimintaan kehittämisehdotuksia, joissa on pääpaino nuorten osallistumisen ja aktiivisuuden kasvattamisessa. Arvioinnin tulosten pohjalta voi osoittaa kehitysalueita kehityskasvatukselle. Niitä ovat omakohtaisten kokemusten vahvistaminen, toiminnallisuuden ja tiedollisuuden lisääminen sekä yhteistoiminnan parantaminen kouluissa siten, että koulut sitoutuisivat toimintaan paremmin ja hyödyntäisivät kehityskasvatuksen mahdollisuuksia enemmän. Kehitys- ja kansainvälisyyskasvatuksen asemaa tulisi vahvistaa suomalaisissa kouluissa. Lisäksi on ehdotettu nuorten ideoiden käytäntöön siirtämisen ja nuorten osallisuuden tukemista kouluympäristössä ja heidän kotipaikkakunnillaan.

Opinnäytetyön tulokset on suunnattu Taksvärkki ry:lle, mutta niitä voi pohtia myös muun kouluissa toteutettavan kansainvälisyyskasvatuksen valossa. Arvioinnin tulosten pohjalta voi tarkastella kansainvälisyyskasvatuksen yleisiä kehittämistarpeita osallistujien, nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyön tulokset on suunnattu toiminnan kehittämiseen. Tämä työelämälähtöinen opinnäytetyö rohkaisee kehittämään kehitys- ja kansainvälisyyskasvatusta koko koulun prosessiksi, missä sekä opettajat että oppilaat ovat aktiivisesti mukana ja myös osallistujien ideat löytävät tiensä kansainvälisyyskasvatuksen käytäntöihin.