Haku

Amos Rexin kävijäprofiilien testaaminen : Tutkimusmatka motivaation saloihin

QR-koodi

Amos Rexin kävijäprofiilien testaaminen : Tutkimusmatka motivaation saloihin

Amos Andersonin taidemuseo toimi Helsingissä, Yrjönkadulla vuosina 1965–2017. Sille jatkumoksi rakennettava 10 000 neliötä kattava Amos Rex valmistuu elokuussa 2018 Helsingin ydinkeskustan Lasipalatsiin ja sen aukion alle.

Amos Rexin konsepti on hyvin erilainen kuin edeltäjänsä. Museon olemassaolon ja varsinkin sen yleisötyön kannalta on ollut tärkeää selvittää, keitä varten museo on olemassa. Vastatakseen tähän kysymykseen museon työntekijöistä muodostettiin kahdeksan hengen kävijäprofiilityöryhmä, joka loi talon sisäiseen käyttöön kymmenen kuvitteellista kävijäprofiilia sisältöjen ja palveluiden suunnittelun työkaluksi.

Demografisen jaottelun, kuka käy museossa, sijaan työryhmä pohti, mitkä seikat toimivat motiiveina museokäynneille, eli miksi museossa käydään. Työryhmä päätyi luomaan motivaatiopohjaisia profiileja edustamaan museon tulevia, potentiaalisia asiakkaita. Taidemuseolla ei kuitenkaan ollut resursseja profiilien oikeellisuuden tarkistamiseen, joten se tilasi työn organisaation ulkopuoliselta toimijalta opinnäytetyönä.

Tavoitteena oli tämän kehittämistyön puitteissa testata kävijäprofiileja ja niiden jatkokehittelyn tarvetta sekä saada lisää ymmärrystä museokävijöiden asiakaskokemuksista. Tilaaja valitsi tarkasteltaviksi kuusi kymmenestä kävijäprofiilista. Työn ulkopuolelle jäävien profiilien osalta selvitystyö toteutetaan taidemuseon muiden yhteistyökumppaneiden avulla.

Aineistonkeruumenetelminä työssä käytettiin benchmarkkausta, haastatteluja ja havainnointia. Vertailtiin neljän merkittävän helsinkiläisen kulttuurilaitoksen kokemuksia kävijäprofiilien luomisesta ja jatkokehittelystä. Näiden lisäksi tämän työn kannalta merkittävimmäksi toimenpiteeksi nousi erikseen koollekutsutun testiryhmän arviot kävijäprofiileista ja museokäyntikokemuksiin perustuva havainnointi. Ryhmään kutsuttiin osallistujia Museoliiton yhteistyöllä sosiaalisen median kautta museokorttilaisten verkostosta ja yrittäjänaisten valtakunnallisesta verkostosta. Ryhmään ilmoittautui 27 henkilöä, joista lopulta 22 osallistui testiin. Jokaisen testiryhmäläisen kanssa tehtiin museokäynti kunkin valitsemassa museossa. Käynnin aikana testaajat arvioivat kävijäprofiilien soveltuvuutta omalle kohdalleen, havainnoivat museokokemustaan ja heitä havainnoitiin.

Nuoret ovat Amos Rexin erityiskohderyhmä. Vaikka nuorten kävijäprofiilin testaaminen jäi tämän työn ulkopuolelle, Amos Andersonin taidemuseon nuoret kesätyöntekijät toivat työhön tärkeää nuorten näkökulmaa. He kertoivat ajatuksiaan museokentästä ja omista vaikuttamismahdollisuuksistaan Amos Rexin toimintaan.

Tämän työn tulokset osoittavat, että testauksen kohteena olleet kävijäprofiilit vaativat jatkokehittelyä. Amos Rexin kannattaa hyödyntää benchmarkattujen kulttuurilaitosten kokemuksia ja soveltaa niitä omien kävijäprofiilien kehittelyssä. Nykyisten kävijäprofiilien ikähaitarit ja viittaukset sukupuoleen tulisi poistaa. Profiileja on liikaa ja profiilikuvaus on turhan yksityiskohtainen.

Testiryhmäläiset jakoivat havaintojaan museokäynneistä ja niiden tuloksena on tehty toimenpide-ehdotuksia museokäynnin asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Tallennettuna: