Tutkin Pohjois-Savon opettajien käsityksiä kulttuurikasvatuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Tavoitteena on selvittää, miten kulttuurikasvatus ymmärretään ja millaisia sisältöjä ja kohteita paikallisissa kulttuurikasvatussuunnitelmissa voisi olla. Kulttuurikasvatus koetaan tärkeäksi osaksi koulun tehtävää, mutta sen käytännön toteutuminen on vielä paljolti riippuvaista koulusta, resursseista ja henkilökunnasta.

Aineisto koostuu 60 vastauksesta kyselyyn, jonka toteutin maakunnan opettajille. Tarkastelen vastauksia ja kuntien kouluissa toteutettavaa kulttuurikasvatusta kvalitatiivisesta näkökulmasta. Opinnäytetyössä hyödynnetään tieteellisen tutkimuksen traditiota ja selvitetään maakunnan kulttuurikasvatusta tapaustutkimuksena.

Tarkastelen myös kuntien ja pienten kaupunkien kulttuurikasvatussuunnitelmia sekä tapoja toteuttaa kulttuurikasvatusta haja-asutusalueilla. Tämän osion tarkoituksena on taustoittaa myöhempää kehittämistyötä ja tuottaa esitietoa analyysille.

Aineiston perusteella pohjoissavolaiset opettajat koodaavat suunnitelmalliseen koulujen kulttuurikasvatukseen erilaisia merkityksiä. Kulttuurikasvatus on eräänlainen kulttuuri- ja koulutoimijoiden risteysasema, jolla on vain lyhyt historia suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Kentän hajaantuneisuus ja ajallinen tuoreus ovat tehneet kulttuurikasvatusuunnitelman käsitteestä epäselvän. Kulttuurikasvatusta tulkitaan positiivisessa valossa, mutta kulttuurikasvatussuunnitelman tarpeellisuudesta ei kuitenkaan olla yhtä mieltä, sillä sen käsite ei ole vielä vakiintunut.