Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä ja tutkia mielenterveyskuntoutujien kokemuksia taideilmaisullisesta ohjauskokonaisuudesta, jossa yhdistettiin kahta eri menetelmää, luovaa kirjoittamista ja kuvallista ilmaisua. Taideilmaisullinen ohjauskokonaisuus suunniteltiin ja toteutettiin tutkimuksen aikana pienryhmälle. Huomiota kiinnitettiin etenkin osallistujien tunnetason kokemuksien löytämiseen ja sitä kautta kertyneen aineiston analyysiin.

Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto muodostui taidetoiminnan aikana tapahtuneen osallistuvan havainnoinnin ja kyselyiden avulla. Taustateorioina avattiin mielenterveyden ja mielenterveyskuntoutuksen käsitteitä sekä selvitettiin kirjallisuusterapian ja kuvataideterapian erityispiirteitä. Taideterapioiden vaikuttavuuden esimerkkejä hyödynnettiin edelleen aineiston analyysissä ja johtopäätösten muodostamisessa.

Tutkimuksen tuottaman kokemustiedon perusteella voidaan todeta, että taidetoiminta sopii hyvin osaksi mielenterveyskuntoutusta. Johtopäätöksissä todetaan, että osallistujat kokivat taidetyöskentelyn olleen positiivista, virkistävää, ajatuksia ja tunteita herättävää toimintaa. Taidetoiminta edesauttoi itsetuntemuksen kasvua. Toimiva vuorovaikutus ja töiden jakaminen ryhmässä olivat oleellisia tekijöitä lisäämään taidetyöskentelyn vaikuttavuutta ja onnistumisen kokemuksia. Osallistujat oppivat uutta sekä itsestään, taiteesta ilmaisun kanavana sekä käytettyjen taidemuotojen materiaaleista ja tekniikoista. Toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi ohjausten suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee panostaa asiakaslähtöisesti.

Jatkossa samanlaista taidetoimintaa voitaisiin kokeilla muille asiakasryhmille ja tutkia, ovatko kokemukset samankaltaisia ja mistä syistä. Myös kuntoutuspaikkojen työntekijöiden kokemuksia taidetoiminnasta voitaisiin kerätä siitä näkökulmasta, miten he kokevat toiminnan olevan hyödyllistä asiakkaille.

The aim of this Bachelor’s thesis was to examine people’s experiences of arts activity, which was implemented in the field of psychiatric rehabilitation. Two different arts methods were combined in the activity sessions: writing and visual arts. Special attention was paid to how the participants experienced the arts activities on an emotional level.

The theoretical background discusses the concepts of mental health, mental disorders and rehabilitation. The characteristics of bibliotherapy and visual arts therapies are also considered, and furthermore reflected in the conclusions.

A qualitative approach was used in this study. Four art sessions were held and the data was collected using questionnaires and participant observation during sessions. The arts activities group consisted of three young adults, who were overcoming mental health problems.

According to the results of the research arts activity is very suitable for use in the field of mental rehabilitation. The participants found the activity both positive and beneficial. It could be interpreted from the data that interaction in the study group was one of the main reasons for the participants’ positive experiences of the group. Further actions could be taken by implementing the same activity for different clients groups, and study their experiences. It would also be interesting to find out how the workers in these surroundings find this kind of activity, as a part on rehabilitation.