Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä ja tutkia mielenterveyskuntoutujien kokemuksia taideilmaisullisesta ohjauskokonaisuudesta, jossa yhdistettiin kahta eri menetelmää, luovaa kirjoittamista ja kuvallista ilmaisua. Taideilmaisullinen ohjauskokonaisuus suunniteltiin ja toteutettiin tutkimuksen aikana pienryhmälle. Huomiota kiinnitettiin etenkin osallistujien tunnetason kokemuksien löytämiseen ja sitä kautta kertyneen aineiston analyysiin.

Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto muodostui taidetoiminnan aikana tapahtuneen osallistuvan havainnoinnin ja kyselyiden avulla. Taustateorioina avattiin mielenterveyden ja mielenterveyskuntoutuksen käsitteitä sekä selvitettiin kirjallisuusterapian ja kuvataideterapian erityispiirteitä. Taideterapioiden vaikuttavuuden esimerkkejä hyödynnettiin edelleen aineiston analyysissä ja johtopäätösten muodostamisessa.

Tutkimuksen tuottaman kokemustiedon perusteella voidaan todeta, että taidetoiminta sopii hyvin osaksi mielenterveyskuntoutusta. Johtopäätöksissä todetaan, että osallistujat kokivat taidetyöskentelyn olleen positiivista, virkistävää, ajatuksia ja tunteita herättävää toimintaa. Taidetoiminta edesauttoi itsetuntemuksen kasvua. Toimiva vuorovaikutus ja töiden jakaminen ryhmässä olivat oleellisia tekijöitä lisäämään taidetyöskentelyn vaikuttavuutta ja onnistumisen kokemuksia. Osallistujat oppivat uutta sekä itsestään, taiteesta ilmaisun kanavana sekä käytettyjen taidemuotojen materiaaleista ja tekniikoista. Toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi ohjausten suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee panostaa asiakaslähtöisesti.

Jatkossa samanlaista taidetoimintaa voitaisiin kokeilla muille asiakasryhmille ja tutkia, ovatko kokemukset samankaltaisia ja mistä syistä. Myös kuntoutuspaikkojen työntekijöiden kokemuksia taidetoiminnasta voitaisiin kerätä siitä näkökulmasta, miten he kokevat toiminnan olevan hyödyllistä asiakkaille.